Mikael Pentikäisen Vapaa sana: Hallituksen pitäisi toimia työllisyyden hyväksi oikeasti eikä olla vain toimivinaan

Mikael Pentikäinen

Mikael Pentikäinen

Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) julkaisi viikolla työmarkkinaennusteen. Se on lohdutonta luettavaa koronakriisin keskellä: työmarkkinat elpyvät vasta 2021 lopulla, työttömyysaste nousee ensi vuonna 8,2 prosenttiin ja pitkäaikaistyöttömyys kasvaa rajusti.

Lisäksi työvoiman määrä kääntyy laskuun 2021. Samaan aikaan syntyvyytemme on alhainen ja korona saattaa sitä entisestään laskea, koska se lisää epävarmuutta.

Tilanne on vakava, sillä väestömme ikääntyy ja entistä pienempi joukko huolehtii entistä useammasta. Siksi työllisyysaste pitää saada noin 80 prosenttiin. Muuten lastemme harteille jää kohtuuton taakka.

Nyt jos koskaan tarvitaan määrätietoisia työllisyystoimia.

Mitä tapahtuu? Jotain mutta ei riittävästi.

Hallitus on tehnyt tärkeitä ratkaisuja yritysten auttamiseksi koronakriisissä. Yritystukia on jaettu noin 1,7 miljardia ja lainsäädäntöön on tehty muutoksia, joiden avulla on vältetty konkursseja.

Tekeillä on erilaisia selvityksiä, vaikka tilanne on tiedossa.

Niillä on vaikutus myös työllisyyteen, koska hengissä olevan yrityksen on helpompi työllistää kuin lopetetun tai kaatuneen.

Valitettavasti tapahtuu myös päinvastaista. TEM tuottaa liikaa esityksiä, jotka enemmän heikentävät kuin vahvistavat työllisyyttä: Kilpailukieltoesitys lisää työnantajan kuluja, mahdollinen palkka-avoimuusesitys lisää työnantajien ongelmia ja yt-laista on tulossa lisää byrokratiaa.

Samaan aikaan monia työllisyyttä vahvistavia uudistuksia torjutaan tai lykätään.

Hyvä esimerkki on työpaikkasopiminen, jonka etenemisen TEM näyttää lähinnä pyrkivän estämään.

Tekeillä on erilaisia selvityksiä, vaikka tilanne on tiedossa: Suomessa paikallinen sopiminen on valtaosalla toimialoista erittäin rajattua ja yritykset sekä niiden työntekijät lain edessä eriarvoisia.

Nyt pitäisi tehdä eikä olla tekevinään. Kolme neljästä yli kymmenen henkeä työllistävästä yrityksestä sanoo työllistävänsä enemmän, jos saisi sopia enemmän paikallisesti työehdoista.

Viime viikkoina TEM:n demarijohto on viitannut toistuvasti hallitusohjelmakirjaukseen, jonka mukaan paikallista sopimista edistetään työehtosopimusjärjestelmän kautta. Samalla on todettu, että tämän vuoksi paikallisen sopimisen laajentaminen lakimuutoksin ei käy.

Kyseessä on mielestäni väärä tulkinta. Hallitus ei tee työehtosopimuksia eikä niiden sisältöjä kirjata hallitusohjelmaan. Siksi on selvä asia, että kirjauksen tarkoitus oli tehdä lakimuutoksia, jotka mahdollistavat työehtosopimuksiin kirjatun paikallisen sopimisen laajentamisen.

Ilman lakimuutoksia on mahdoton poistaa sopimisen kieltoja, jotka estävät työehtosopimusten mukaisen paikallisen sopimisen yleissitovan kentän noin 50 000 yrityksessä.

Jos työllisyysastetta halutaan nostaa, se edellyttää, että hallitus toimii työllisyyden hyväksi oikeasti eikä ole vain toimivinaan.

Kirjoittaja on Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja.

Keskustelu