Pääkirjoitus: Verotietoja salataan yhä useammin - pahimmillaan korruptio kasvaa ja hyvätuloisten palkat nousevat

Tiedot viime vuonna eniten yhteisöveroja maksaneista yrityksistä on julkaistu. Kuvituskuva. Päivi Virta-Salo
Kari Angeria

Kari Angeria

Vuonna 2019 yli 200 suomalaista hyvätuloista pyysi verottajaa kieltämään heidän verotietojensa julkaisun tiedotusvälineille toimitettavasta listasta. Listaan kuuluu yli 100 000 euroa ansaitsevat suomalaiset. Verottaja hyväksyi pyynnöt periaatteessa liukuhihnalta. Seuraukset nähtiin tänä syksynä. Enää tietojensa salaamista ei pyytänyt satoja, vaan tuhansia hyvätuloisia. Tarkalleen ottaen verottaja hyväksyi yli 4 000 ihmisen verotietojen salaamisen. Seuraus on se, että medialle toimitettava lista on puutteellinen.

Tällä on monia yhteiskunnallisia vaikutuksia. Media ei pysty enää samalla tavalla kuin aikaisemmin suorittamaan vallan vahtikoiran tehtävää. Kun hyvätuloisten listalle on noussut uusia ihmisiä, toimituksissa on selvitetty miksi. Samalla tavalla listalta kadonneet ovat herättäneet huomiota. Pahimmillaan verotulojen salaaminen medialta lisää korruption riskiä, koska hyvätuloisten tiedot eivät ole enää automaattisesti julkisia. Se voi myös nostaa esimerkiksi julkisella sektorilla johtavassa asemassa olevien palkkoja, koska media ei enää automaattisesti pysty valvomaan palkkakehitystä. Yhdysvalloissa on tutkittu alueita, joissa paikallinen sanomalehti on kadonnut ja median valvova silmä heikentynyt. Korruptio on lisääntynyt ja virkamiesten palkat kasvaneet.

Avoimessa yhteiskunnassa tarvitaan tietoa varallisuuserojen kehittymisestä. Verotulojen avoimuus on helpottanut varallisuuserojen akateemista tutkimusta. Se on nostanut keskusteluun monia oikeidenmukaisuuskysymyksiä ja mahdollistanut palkkavertailun myös yksityisellä sektorilla.

Avoimuus on demokratian paras ystävä. Kun toista potkaisee kintuille, toinenkin nilkuttaa.

Siirry verokoneeseen

Kommentoi