Sakari Timosen Vapaa sana: Korona on vaikuttanut ihan kaikkeen, ja osa muutoksesta on pysyvää

Sakari Timonen

Sakari Timonen

Kun koronavirus keväällä yllätti, niin asiaan suhtauduttiin melko rauhallisesti. Poliittiset puolueet sopivat, että koronalla ei politikoida, yrityksiä tuettiin ja kansa noudatti annettuja ohjeita vähän nuristen, mutta noudatti kuitenkin. Näytti oikeasti siltä, että kansakunta pystyy vaikealla hetkellä puhaltamaan samaan hiileen.

Kun viruksen toinen aalto iski, niin kaikki on toisin. Hallitus antaa uusia suosituksia niin nopeasti, että on vaikea pysyä mukana. Jotkut vähättelevät rajoituksia avoimesti, ja sosiaalisessa mediassa käydään jatkuvaa riitaa. Erityisesti ravintola-, tapahtuma- ja matkailualan yrittäjät ovat ymmärrettävän huolissaan elinkeinonsa tulevaisuudesta. Hallitus tasapainoilee ihmisten turvallisuuden ja elinkeinoelämän sekä koko yhteiskunnan toimivuuden välillä. Osa kansalaisista on ryhtynyt avoimeen kapinaan järjestäen massabileitä ja joukkokokoontumisia.

Poliittisten päättäjien pitäisi tässä tilanteessa osoittaa ryhtiä ja suoraselkäisyyttä, mutta keväällä solmittu rauha ei enää ole voimassa. Koronalla politikoidaan avoimesti, ja vieläpä poikkeuksellisen tökeröllä tavalla. Eduskunnassa väiteltiin toista viikkoa siitä, mitä joku viranomainen tai ministeri puoli vuotta sitten sanoi ja mitä olisi pitänyt sanoa. Kansa otti kantaa puolesta ja vastaan, jos ihmetykseltään kykeni. Päällimmäisenä oli kummastus: näinkö poliitikot oikeasti hoitavat maan asioita vaikeuksien keskellä? Missä on kansakunnan yhtenäisyys?

Sitä tosiaan saa ihmetellä. Olen sitä ikäluokkaa, jonka vanhemmilla sota-aika oli tuoreessa muistissa. He kertoivat usein liikkumisrajoituksista ja tanssikiellosta. He muistivat liiankin hyvin pitkälle sotien jälkeen jatkuneen säännöstelyn, kun kaikki oli kortilla. Nyt nämä tarinat ovat palautuneet mieleeni, ja olen miettinyt, mitä ihmisille on oikein tapahtunut. Olemmeko niin tottuneet vapauteen perustuvaan kulutusyhteiskuntaan, että emme siedä mitään rajoituksia paria kuukautta kauempaa?

Kyllä me olemme muuttuneet. Enää emme jaksa odottaa oikeastaan mitään edes kokonaista päivää. Postin pitää kilahtaa sähköisesti perille sekunnissa, ja nettikaupasta tilatun paketin saapumista seurataan reaaliajassa. Liikkumaan ja rentoutumaan pitää päästä, ja kaikki rajoitukset tuntuvat vapauteen puuttumiselta. Kaikki on saatava tässä ja nyt.

Mutta entä jos kaikki tämä muuttuu? Yhteiskunta muuttuu jatkuvasti, eikä täydellistä paluuta entiseen koskaan ole. Nyt korona on vaikuttanut ihan kaikkeen, ja osa muutoksesta on pysyvää. Erilaiseen uuteen tottuminen on kivuliasta, mutta meidän pitää hyväksyä se tosiasia, että asiat muuttuvat koko ajan.

Erilaiseen uuteen tottuminen on kivuliasta.

On kokonaan itsestämme kiinni, miten siihen sopeudumme.

Kirjoittaja on juukalainen paluumuuttaja, juristi ja sisällöntuottaja.

Keskustelu