Mielipide: Näyttää siltä, että hyvä lääkäri löytää potilaalta sairauden, jota sillä ei edes ole!

Suomen julkisesti rahoitettu terveydenhoitojärjestelmä toimii muihin maihin verrattuna tehokkaasti. Arkistokuva

Iivo Polvi

Minusta työterveyslääkäri Arttu Pöyhönen näytti unohtaneen kirjoitukseni (IS 9.10.2020) sisällön kokonaan kommentoidessaan sitä kirjoituksessaan 13.10.2020. Pöyhönen kyselee: ”Voisiko talouden ongelmien taustalla olla koneiston tehottomuus ja tyhjäkäynti. Polven ja ideologisten kumppanien silmissä julkinen sektori on sementoitu paikoilleen ja verraton palveluiden tuottaja. Vaikka maassamme tuo on jo äärettömän suuri ja nielee valtavan määrän rahaa…” – Näyttää siltä, että hyvä lääkäri löytää potilaalta sairauden, jota sillä ei edes ole!

Kirjoituksessani en lainkaan vertaillut julkisen ja yksityisen sektorin toimintaa enkä tehokkuutta palvelun tuotannossa. Terveydenhuollon palveluista pääosa Suomessa tuotetaan julkisen sektorin toimesta. OECD-maissa se tilastojen mukaan suhteutettuna BKT:een on yksi tehokkaimpia. Mainittakoon esimerkkinä, että USA:ssa, terveydenhuoltoon käytetään 17 prosenttia ja Suomessa 9,1 prosenttia BKT:sta. USA:ssa lisäksi kymmeniä miljoonia kansalaisia on kokonaan terveydenhuoltojärjestelmän ulkopuolella. Myös Islantia lukuun ottamatta kaikissa pohjoismaissa käytetään varoja terveydenhuoltoon suhteessa BKT:een oleellisesti enemmän kuin meillä. Niin myös Sveitsissä, Saksassa, Ranskassa, Japanissa, Kanadassa, Belgiassa, Itävallassa, Iso-Britanniassa, Alankomaissa, Portugalissa, ja niin edelleen. Se osoittaa, että Suomen julkisesti rahoitettu terveydenhoitojärjestelmä toimii muihin maihin verrattuna tehokkaasti.

Pöyhönen toteaa kirjoituksessaan, että yksityissektorilla talouden johtaminen on ollut selvästi julkista edellä. Olisi ollut jalostavaa saada nähdä perusteet tuolle väitteelle. Sosiaali- ja terveydenhuollon alueella toimivien yritysten johtajat ovat kyllä parin viime vuoden aikana olleet usein julkisuudessa selvittelemässä yritystensä toimintaa. Liian usein ne ovat liittyneet kuntien ostamien palvelujen tuottamisessa todettuihin puutteisiin ja epäkohtiin, kuten henkilökunnan alimitoituksiin, ”haamuhoitajiin”, ja niin edelleen.

Työn tekemisen ja tarjoamisen arvostuksen nostamisen merkityksestä olen Pöyhösen kanssa samaa mieltä.

Hallintotieteiden maisteri, (vas.)

Keskustelu