Mielipide: Turvallisuus on erittäin tärkeä poliittinen kysymys ja turvallinen Suomi vaatii taloudellisia panostuksia

Eduskunta käsittelee ensi vuoden budjettia, jolla luodaan resursseja turvallisuuden rakentamiseen. Mikko Lundell

Matti Semi

Eduskunnassa on tällä hetkellä käsittelyssä ensi vuoden budjetti. Lähetekeskustelun jälkeen se siirtyy pian valiokuntakäsittelyyn. Toimin itse hallintovaliokunnassa, joka käsittelee budjettia muun muassa turvallisuuskysymyksen näkökulmasta. Turvallisuus on luonnollisesti erittäin tärkeä poliittinen kysymys. Se on myös aihe, josta äänestäjät ottavat minuun suhteellisen säännöllisesti yhteyttä.

Käsittelyssä oleva hallituksen esitys ensi vuoden budjetiksi on sisäisen turvallisuuden näkökulmasta todella onnistunut. Siinä esitettyjen määrärahojen avulla voimme esimerkiksi parantaa ihmiskaupan torjuntaa ja talousrikoksiin puuttumista. Lisäksi voimme palkata lisää poliiseja erityisesti harvaan asutuille alueille. Tämä on mielestäni erittäin hyvä ja tarpeellinen asia.

Rikoksien tutkintaan panostamisen vastapainona budjetissa huomioidaan myös oikeusprosessit. Miljoonaluokan lisäykset syyttäjävirastolle ja oikeudenkäyntien sujuvoittamiseen turvaavat rikosvastuun toteuttamista.

Mutta sisäinen turvallisuus on mielestäni muutakin kuin vain rikoksien ratkomista ja tuomitsemista. Parhaiten turvallisuutta luodaan ennaltaehkäisevillä toimilla. Sanoisinkin, että sisäisen turvallisuuden peruspilareita ovat työ, terveys ja koulutusmahdollisuudet. Syrjäytymisen ennaltaehkäisyllä luomme turvallisempaa Suomea.

Palkkatyö luo arjen turvallisuutta. Hallitus esittääkin budjetissaan monipuolisia työllisyystoimia. Aikuiskoulutuksen kehittämisellä parannamme ikäihmisten tai muuten vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien työllistymismahdollisuuksia. Pitkäaikaistyöttömyyden katkaisemiseksi esitetään tuntuvasti palkkatukea, sen säännöksiä uudistetaan ja yksinkertaistaen vastaamaan paremmin arjen tarvetta.

Budjetin terveyspanostuksissa huomioidaan luonnollisesti vallitseva koronapandemia. Itse koronavirustestaukseen varataan jopa 1,4 miljardia euroa. Jo ennen pandemiaa vaikeassa taloudellisessa tilanteessa oleville kunnille luvataan korvata koronasta aiheutuneet kulut täysimääräisesti. Myös sairaanhoitopiirien toimintaa tuetaan vahvasti, koronasta johtuvan muun hoitovelan kiinni saamiseksi. Samalla muistetaan, että koronasta huolimatta aiemmin tunnistettuihin sosiaali- ja terveyssektorin ongelmakohtiin on puututtava. Tämän budjetin myötä esimerkiksi vanhusten hoidon sitovan henkilöstömitoituksen ensimmäinen vaihe lähteekin liikkeelle.

Kokonaisuudessaan käsittelyssä oleva budjettiesitys sisältää siis monipuolisesti merkittäviä panostuksia, joilla luomme suomalaisten arjen turvallisuutta.

kansanedustaja (vas.)

Keskustelu