Mihin unohtui opiskelijoiden hyvinvointi? – Kuinka moni muu pärjäisi vajaalla 600 eurolla kuussa?

Senni Martikainen

Vapaa sana

On se aika vuodesta, kun värikkäät haalarit kaivetaan kaapista ja kurssikirjat ladotaan laukkuun. Opiskelijoiden iloinen nauru raikuisi kaduilla, jos eläisimme normaalia arkea. Syksy on kuitenkin erilainen korkeakoulujen opiskelijoille, koska useimmat opiskelijatapahtumat ja kokoontumiset on peruttu. Myös monet korkeakoulut jatkavat etäopetuksessa, osa jopa loppuvuoden.

Kun korona saapui Suomeen, olivat yliopistot ja ammattikorkeakoulut ajan hermolla. Ne päättivät nopeasti, että opetus ja tutkimustoiminta siirtyvät etämuotoon. Tämän mahdollisti korkeakoulujen itsenäinen päätösvalta opetuksen järjestämisestä ja pääsykokeista. Niinpä myöhemmin kesällä korkeakoulut ilmoittivat, että todistuksella valittavien opiskelijoiden kiintiötä kasvatetaan. Monelle pääsykokeisiin päntänneelle tämä oli pettymys.

Seurasin keväällä opiskelijoiden elämää läheltä. Alun harmituksen jälkeen etäluennot ja -tentit hyppäsivätkin osaksi arkea. Vappu oli peruttu, edulliset opiskelijaravintolat suljettu ja kesätyöt hukassa. Moni jatkoikin kesällä uurastustaan opintojen parissa, vaikka taloudellisesti kesätyö olisi ollut tärkeä. Surkua tuli siitä, että monen opiskelija-asunto oli sulkeutumiseen liian pieni. Opiskelijat kaipasivat yhteisöllisyyttä – niin kuin kuka tahansa meistä.

Vuosi sitten yliopisto-opiskelijoiden edunvalvoja SYL vaati opiskelijoiden oikeutta lepoon ja kesälomaan. Syntyi valtava kohu, jossa opiskelijoita vähäteltiin ja nimiteltiin. Moni ehkä muistaa Kauppalehden päätoimittajan, joka lyttäsi opiskelijat “laiskanpulskeiksi syöttöporsaiksi”.

On kohtuutonta, että opiskelijoiden kuvitellaan olevan superihmisiä, jotka pystyvät samaan aikaan suorittamaan opintojaan erinomaisin arvosanoin, käymään opintojen ohella töissä ja osallistumaan vielä ansioluetteloa täyttävään järjestötoimintaan. Jos opiskelija esittää julkisesti toiveen kesälomasta tai levosta, pidetään toivetta ylimielisyytenä. Oikeus vaatia parempaa kuuluu myös opiskelijoille.

Näkymätön virusvihollinen on runnellut taloutta ja ihmisten hyvinvointia. Viruksen taltutustalkoissa pitäisi ottaa huomioon myös 300 000 korkeakouluopiskelijan joukko. Helpotuksia opintotukeen ja opintojen suorittamiseen on annettu, mutta pitkän tähtäimen tavoite opiskelijoiden hyvinvoinnin parantamisesta puuttuu.

Kolme neljästä mielenterveyden häiriöstä alkaa ennen 25 vuoden ikää. Opintoajan rajaamista esitetään vuodesta toiseen työllisyystoimena, mikä on järjetöntä. Opintotuki on jäänyt jälkeen yleisestä elintason kehityksestä. Kuinka moni muu pärjäisi vajaalla 600 eurolla kuussa? Ensin pitäisi laittaa perusasiat kuntoon.

Iisalmi on muuten myös korkeakoulukaupunki. Tätä titteliä meidän pitäisi käyttää paljon useammin. Upeaa on, että Savonian kampus Iisalmessa houkuttelee: Haku konetekniikan insinööriopintoihin Iisalmeen on juuri käynnistynyt. Kevään yhteishaussa oli ennätysmäärä hakijoita. Toivottavasti kampuksen kehittäminen on kaikkien päättäjien yhteinen tavoite. Lisää haalareita ja opiskelijakulttuuria Iisalmeen, kiitos!

Keskustelu