Pohjois-Savon kunnat eivät kestä erikoissairaanhoidon kymmenien miljoonien korona-lisälaskua

Jos koronan toinen aalto iskee, niin Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin tämän vuoden alijäämäennuste on noin 40 miljoonaa euroa. Juha Poutanen

Maailmanlaajuisen koronapandemian vaikutukset ovat mittavia eikä kaikkea ole vielä ollenkaan nähty. Suomen varautumistoimenpiteiden ja terveydenhuollon toiminnan ansiosta pahimmat uhkakuvat on pystytty estämään – erityisen tärkeää on ollut kansalaisten toiminta viruksen leviämisen ehkäisemisessä. Testaa, jäljitä, eristä ja hoida -strategia on toiminut.

Taloudelliset tappiot ovat läpi yhteiskunnan erittäin raskaita. Julkisen sektorin osana myös terveydenhuolto on joutunut muutoksiin, jotka on toteutettu valtiovallan ohjeistuksen mukaan ihmisiä suojellen.

Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin oma liikevaihto on vajaat 500 miljoonaa euroa. Mikäli koronan niin sanottu toinen aalto iskee, on sairaanhoitopiirin kuluvan vuoden alijäämäennuste noin 40 miljoonaa euroa. Valtion lupaaman noin 9 miljoonan euron tuen jälkeen alijäämä olisi vielä liki 30 miljoonaa euroa. Valtaosa talousarvion alituksesta johtuu kiireettömän hoidon alasajosta ja erikoissairaanhoidon potilaiden jäämisestä kotiin; yksistään lähetteitä tuli KYSiin huhti-toukokuussa lähes 9000 vähemmän kuin vastaavana aikana viime vuonna.

Tämä on erittäin harmillista, koska talousarvio oli laadittu 11 miljoonaa euroa ylijäämäiseksi edellisen vuoden alijäämän kattamiseksi. Kaksi ensimmäistä kuukautta mentiin talousarvion mukaisesti, kunnes korona iski!

Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä työskentelee noin 4200 henkilöä. Viime vuonna käytiin 175 henkilötyövuoden vähentämiseen tähtäävät yhteistoimintalain mukaiset neuvottelut ja tehtiin kyseiset ratkaisut. Nyt pandemian takia ja kertyneiden hoito- ja leikkausjonojen purkamisen vuoksi henkilötyövuosien vähentäminen on jouduttu puolittamaan.

On selvää, että Pohjois-Savon kunnat eivät kestä erikoissairaanhoidon kymmenien miljoonien korona-lisälaskua.

Eduskunnan on päätettävä vuoden viidennessä lisätalousarviossa ja ensi vuoden talousarviossa sairaanhoitopiirien suorasta lisätuesta, jotta myös erikoissairaanhoito pystytään turvaamaan ja että omistajakunnat eivät joudu talouskriisiin kattaessaan alijäämiä.

Sairaanhoitopiirien taholta esitetään myös, että sairaanhoitopiirien alijäämien kattamisvelvollisuusaikoja pidennetään ja että alijäämät voidaan kattaa kuntayhtymän taseen peruspääomaa alentamalla samalla kun vuoden 2023 alussa siirrytään sote-uudistuksen mukaiseen uuteen maakuntamalliin.

Hyvän taloudenhoidon lisäksi oleellista on myös, että terveydenhuollon palveluita käytetään eikä lykätä tarpeellisia hoitoja ja leikkauksia. KYSin mission mukaisesti ”Potilaamme ovat osaavissa ja turvallisissa käsissä kotoa kotiin”.

Markku Rossi

Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin hallituksen puheenjohtaja

Keskustelu