EU:n koronapaketin vahvat ja heikot: Päätös on selvä askel - maat ovat sidottuja toisiinsa mieluummin kuin että ne olisivat yhdessä itsenäisiä

”Itseäni kiehtoo koko prosessin ympärillä sen skaalautuminen oikeudenmukaisuuteen ja suhteellisuuteen”, kirjoittaja kertoo. Jaana Kautto

EU-komission ehdottama koronatukipaketti hyväksyttiin. Suomen tuloksesta on oltu montaa mieltä. Mallioppilaana tunnettu Suomi myötäili ja muut selvemmin nuivat saivat jäsenmaksupalautuksia sovinnon hyväksymiseksi. Fakta kuitenkin on, että paketti maksaa meille enemmän kuin siitä saamme.

Viisaat ovat spekuloineet, että paketti on tarkoitettu koronan aiheuttaman elvytyksen sijaan yhteisvastuulliseen Italian pankkien pelastamiseen. Tähän viittaa paketin ajoitus ja sisältö. Tästä toki hyötyy koko Eurooppa.

Päätös on selvä askel kohti liittovaltiokehitystä. Maat ovat sidottuja toisiinsa mieluummin kuin että ne olisivat yhdessä itsenäisiä, kuten puolisotkin pyrkivät nykyään olemaan. Rahat ja sitoutuminen pyritään pitämään erillään yksilötasolla, mutta ei 450 miljoonan ihmisen yhteisössä.

Onko se samalla askel kohti marxilaista ensimmäisen vaiheen sosialismia, mitä seuraa valtioton kommunismin tila, jos yhteiskunnat vain kehittyvät riittävän pitkälle? Samalla maailmassa pyritään eroon fysiologisista ja muista yksilöitä erottavista tekijöistä.

Itseäni kiehtoo koko prosessin ympärillä sen skaalautuminen oikeudenmukaisuuteen ja suhteellisuuteen. Sanotaan, että yhteiskuntaa mitataan sen perusteella, miten se huolehtii heikommistaan. Miten heikkous mitataan? Ihminen on erittäin kompleksi olento, mihin vaikuttaa suunnaton määrä taustatekijöitä ja motivaattoreita. Yhteiskunnissa näitä tekijöitä kutsutaan kulttuuriksi.

Yhteiskuntia ja yhteisöjä tulisi mitata pikemminkin niiden kyvykkyydessä tehdä heikoista vahvempia.

Arttu Pöyhönen

Keskustelu