Röyhkeä Euroopan Unioni – Poliitikot varovat kertomasta tiettyjä asioita koronan taltuttamiseen menevistä rahoista ja Suomen EU-maksuista

EU on röyhkeydessään lanseerannut jäsenmaille 750 mrd. euron elvytyspaketin, jossa vastikkeettoman avustuksen osuus on nyt 390 mrd.

Suomen painoarvo EU:n BKT:sta on 1,69 prosenttia, joten lahjaosuutemme on 6,6 mrd. euroa. Lupausten mukaan saisimme takaisin avustuksina 3,2 mrd. euroa eli ottaisimme vapaaehtoisesti takkiimme 3,4 mrd. euroa. Se tekisi lisälainaa jokaista suomalaista kohti runsaat 600 euroa. Tätä meidän ei olisi pitänyt hyväksyä jo siitäkin syystä, että neuvottelijamme pääministeri Sanna Marin rikkoi todennäköisesti mandaattitulkinnallaan perustuslakiamme.

Perustuslakimmehan ei salli budjettivallan luovuttamista eikä EU-perustamissopimuskaan salli jäsenvaltioiden välisiä tulonsiirtoja.

Jäsenvaltiokohtaisia luototustarpeita vartenhan on perustettu Euroopan vakausmekanismi.

Poliitikot varovat kertomasta, että EU on jo aiemmin käyttänyt koronan taltuttamiseen 3 000 mrd. euroa ja Suomen valtio omaansa 19 mrd. euroa, mikä sekin raha on kokonaisuudessaan katettu velalla. Pitää myös muistaa, että Suomi nettomaksajana on vuosien mittaan panostanut EU-yhteistyöhön lähes 6,7 mrd. euroa.

Poliitikkojemme huoli on tarkoituksenhakuista, sillä oli sitten kyse kotimaan tai vientikaupasta, kaupat syntyvät asiakkaiden tarpeissa, ei poliittisista intohimoista.

Lisäksi lukuisat tutkimukset todistavat ettei tämänkaltaisilla fiskaalisilla / tulonsiirtomekanismeilla valtioille ole mitään tekemistä vientikaupan kanssa.

Findikaattorin mukaan vuonna 2019 BKT:mme oli 240 mrd. euroa, jossa viennin osuus oli 65 mrd. euroa. Yritysten jalostusarvo – eli se osa mistä muodostuu yritysten BKT – oli viime vuonna 23 prosenttia yritysten liikevaihdosta. Näin laskien Suomen viennin arvo suhteessa bruttokansantuotteeseen oli 6,4 prosenttia.

Edellä mainitusta johtuen olisi huomattavasti mielekkäämpää suunnata taloudelliset panokset kotimaisen kysynnän kasvattamiseen. Käden ulottuvilla olevia keinoja olisivat korjata kuoppakorotuksella se jälkeenjääneisyys, mikä on syntynyt taitetun indeksin aikana suhteessa sitä edeltäneeseen puoliväli-indeksiin. Toiseksi palattaisiin perustuslain vaatimukseen eli palkansaajilla ja eläkeläisillä on oltava sama verotaulukko. Nythän eläkeläisten verotaulukko on keskimäärin 10 prosenttia raskaampi.

Yksi kansantaloudellinen totuus on myös, että jos kansantalouteen ohjataan esimerkiksi 2 mrd. euroa, syntyy 25 000 uutta työpaikkaa.

Keinoja on, jos vain poliitikkomme ajaisivat suomalaisten etua eivätkä olisi rähmällään sopimusrikkoja EU:n porteilla. Jo perustuslakikin sanoo että Suomi on itsenäinen tasavalta, jossa valta kuluu kansalle.

Heikki Elonheimo, Jyväskylä

Keskustelu