Korona opettaa meitä ymmärtämään elämää

Tiede kehittää keinoja selviytyä. Kuvituskuva Jasmin Koivisto

Marko Kilpi

Korona-virus iski ihmiskuntaan aikana, jolloin me jo kuvittelimme hallitsevamme elämää. Muun muassa Yuval Noah Harar julistaa menestyskirjassaan, kuinka ihminen on siirtymässä aikaan, jossa se tavoittelee jopa kuolemattomuutta, siitä juontuu myös teoksen nimi – Homo Deus – Jumalaihminen. ”Kun ihmiskunta nyt on varmistanut ennennäkemättömän hyvinvoinnin, terveyden ja sopusoinnun ja kun otetaan huomioon menneet teot ja nykyiset arvot, seuraavia päämääriä ovat todennäköisesti kuolemattomuus, onni ja jumalallisuus.”, Harar kirjoittaa. Hänen mukaansa käsissämme on kuoleman viimeiset päivät.

Harar ei ole yksin ajatustensa kanssa. Raymond Kurzwell nimitettiin 2012 Googlen tekniseksi johtajaksi. Hänen tehtävänään ei ole yhtään enempää tai vähempää kuin kuoleman selättäminen Googlen tytäryhtiön Calicon tutkimustyön kautta. Paypalin perustaja Peter Thiel aikoo elää ikuisesti ja tekee sen mukaisia sijoituksia tavoitteidensa saavuttamiseksi. Samalla tavalla ajattelevia yltiöpäisen äveriäitä henkilöitä riittää jonoksi saakka.

Korona on osoittanut, kuinka kuolemattomuuden saavuttamisessa on vielä paljon työtä tehtäväksi. Korona on myös opettanut meille kantapään kautta, kuinka hauras elämä lopulta on. Ajatukset kuolemattomuuden saavuttamisesta kumpuavat vääristyneestä hallinnan tunteesta. Kun saavutamme riittävästi vaurautta, hyvinvointia ja kehitystä, kuvittelemme hallitsevamme elämää. Ei tarvita kuin yksi virus ja se osoittaa meille, kuinka valheellinen tuo käsitys voi ollakaan. Korona tulee opettamaan meille ainakin sen, että meidän on edelleenkin ymmärrettävä, ettei elämä ole täysin ennustettavissa. Se ei ole hallittavissa. Elämään liittyy paljon epävarmuutta, joka meidän on viimeistään nyt hyväksyttävä. Moni joutuu muuttamaan suhtautumistaan elämää kohtaan. Se voi olla hyväkin asia.

Me elämme neljännen teollisen vallankumouksen kynnyksellä. Nämä vallankumoukset ovat olleet ihmiskunnalla aina kohtalokkaita ja vaarallisia. Niihin on liittynyt valtavasti kärsimystä aina maailmansotia myöten. On melkoinen kohtalon ivaa, jos neljännessä vallankumouksessa, jossa ihmiskunnan olisi pitänyt harpata digitaalisuuteen, ottaa lopullinen niskalenkki jopa elämästä, juuri silloin kaikkea uhkaava vihollinen ei olisikaan toinen ihminen, vaan luonto. Ainakin se on varmaa, että ihmiskunta kamppailee nyt yhteistä, näkymätöntä vihollista vastaan, nähtäväksi jää millaiseen vallankumoukseen se lopulta liittyy ja millä tavalla.

Tiede kehittää koko ajan keinoja selviytyä, viimein se rokotekin vielä syntyä. Jossain vaiheessa saattaa kuolemattomuuskin löytyä, mutta edelleen pätee se, mitä fyysikko Max Planck on sanonut - tiede kehittyy hautajaiset kerrallaan. Niin kauan kuin kuolleisuus on vielä täydet 100%, meidän on syytä suhtautua elämään realistisella nöyryydellä ja pitää itsestämme, toisistamme ja ympäristöstämme korostuneesti huolta. Sillä se on kuitenkin edelleen täysin varmaa, että yhdessä pärjäämme aina paremmin.

kansanedustaja

Keskustelu