Peltomme ovat tuottaneet uusiutuvaa energiaa ennenkin

Rypsin viljely tuottaa Suomessakin biodieseliä, mutta öljypalmun satoisuus on ylivoimainen. Mari Kosonen

Veli Pohjonen

Sata vuotta sitten liikkumisemme pohjasi maatilojen uusiutuvaan energiaan. Meillä ei ollut fossiiliöljyllä käyviä autoja. Jos meidän täytyi kulkea kävelymatkaa kauemmaksi, menimme hevosvaunuilla. Pelloilla ei ollut traktoreita. Hevosilla kynnettiin, muokattiin, korjattiin ja kuljetettiin.

Energiansa hevoset saivat maatilojen pelloilta heinänä tai kaurana. 1900-luvun alussa maataloutemme peltoalasta lasketaan tarvitun 30 prosenttia hevosten rehuenergialle. Se oli aidosti uusiutuvaa energiaa.

Vuonna 1911 saksalainen koneinsinööri, Rudolf Diesel kertoi kokeesta, jonka hän oli tehnyt keksimällään uudella moottorilla. Diesel oli ruiskuttanut moottorin sylinteriin kasveista puristettua öljyä. Kasviöljy oli syttynyt ja Dieselin moottori käynnistynyt.

Diesel aavisti heti, mitä mahdollisuuksia hänen keksintönsä toisi. ”Vaikka kasviöljyn käyttö moottorissani voi näyttää vielä tulevaisuuden unelmalta, ennustan vakaassa uskossa, että tämä voi helpottaa maatalouden kehittymistä niissä maissa, joissa öljykasveja voi viljellä” Diesel ennusti.

Dieselin ennustus ei kuitenkaan toteutunut vielä hänen aikanaan. Kasviöljyn käyttö polttomoottoreissa jäi maaöljyn varjoon ja unohtui kymmeniksi vuosiksi.

1900-luvun loppupuolella Dieselin ennustusta alettiin tutkia. Sen sai aikaan huoli ympäristöstä. Fossiiliöljyn käyttö autoissa ja traktoreissa päästää ilmakehään haitallista hiilidioksidia ja kiihdyttää kasvihuoneilmiötä. Biodieselillä haitallisen hiilidioksidin päästö putoaa nollaan.

Suomen energiaviljelyssä biodieselin valmistusta on kokeiltu eniten rypsistä. Rypsin viljely hallitaan, ja tarvittaessa se voi laajeta nopeasti. Kesällä 2019 rypsiä kasvoi meillä 14300 hehtaaria.

Rypsin verraten heikko energiasatoisuus johti kuitenkin siihen, että Euroopan maatalous ei lähtenyt kehittymään Dieselin ennustuksen suuntaan. Tropiikin maissa, etenkin Malesiassa ja Indonesiassa bioenergian talous on kehittynyt. Kyseessä on palmuöljy ja siitä valmistettava biodiesel.

Peltometsäviljelyn periaatteella kasvatetun öljypalmun satoisuus on ylivoimainen muihin viljeltäviin öljykasveihin verrattuna. Kun rypsistä saadaan 800 kiloa öljyä hehtaarille vuodessa, öljypalmusta saadaan 3800 kiloa.

Maailma etenee jo Rudolf Dieselin ennustuksen tiellä. Maatalous kehittyy köyhissä maissa, missä palmuöljyä voi viljellä.

Energiaviljelyä on hyljeksitty EU:n maatalouspolitiikassa. Bioenergian lasketaan vievän peltoalaa ruoan tuotannolta. Jos fossiilienergia vapautti viimeisen sadan vuoden aikana peltoalaamme lähes kolmanneksen, energiaviljely vain ottaa hehtaareista takaisin aikaisemman osansa. Suomessa saamme nopeasti uutta peltoalaa turvesuon pohjilta.

Kunhan löydämme sopivan viljelykasvin, maatalous voi meilläkin kehittyä. Se on tuottanut uusiutuvaa energiaa ennenkin. Uutta, 2020-luvun biopolttonestettä tuottavaa viljelyä tarvitaan.

Maatalous- ja metsätieteiden tohtori

Metsänhoitotieteen dosentti Helsingin yliopistossa

Metsätalouden energiatuotannon emeritusprofessori Joensuun yliopistossa

Keskustelu