Ulosotto perustuu tarkasti voimassa olevaan lakiin – Ulosottomiesten palkkaukseen osana kuuluvat perimispalkkiot maksaa valtio, ei velallinen

Kati Åhman kirjoitti Iisalmen Sanomien mielipidepalstalla 2.3.2019 velallisten ongelmista ja ulosottomenettelystä. On hyvä, että velkaantumisongelmasta, jo-ka on laaja yhteiskunnallinen kysymys, käydään keskustelua. Siltä osin kuin kirjoituksessa käsiteltiin ulosottomenettelyä, ilmoitan tarkennuksena seuraavaa.

Ulosotto on osa oikeuslaitosta ja oikeussuojakoneistoamme. Sen tehtävänä on tuomioiden ja suoraan ulosottokelpoisten saatavien, kuten verojen, täytäntöönpano. Velkoja voi lähettää ulosottokelpoisen saatavansa perintään, jos hän ei ole vapaaehtoista suoritusta saanut.

Velan määrä vahvistetaan tuomiolla tai suoraan ulosottokelpoisen saatavan maksuunpanossa; ulosottoviranomainen ei voi muuttaa ulosottoperusteen sisältöä. Ulosotto puolueettomana lainkäyttöviranomaisena antaa oikeussuojaa kummallekin asianosaiselle. Perustuslain mukaisia perusoikeuksia noudatetaan niin lakia säädettäessä kuin sitä sovellettaessakin.

Muutoinkin ulosotto perustuu tarkasti voimassa olevaan lakiin. Eduskunta päättää, minkälainen ulosottojärjestelmä meillä on. Lain sisällöstä voidaan luonnollisesti käydä keskustelua. Rakentava yhteiskunnallinen keskustelu on toivottavaakin.

Ulosottoon saapuu yli kolme miljoonaa asiaa vuodessa. Noin 500 000 kansalaista on vuosittain velallisasiakkaana. Erilaisia ulosmittauksia toimitetaan vuodessa noin 800 000. Enimmäkseen velat ovat pieniä, yli 40 prosentilla velallisista velan saldo on alle 1 000 euroa.

Yksittäistapauksissa ulosoton päätökset voivat hieman vaihdella, kuten muussakin oikeudellisessa ratkaisutoiminnassa. Pyrimme kuitenkin yhdenmukaisuuteen ja kansalaisten yhdenvertaiseen kohteluun. Valitustie kulkee yleisiin tuomioistuimiin.

Päätöksen lainmukaisuus tai virkamiehen menettely voidaan kanteluin saattaa myös Valtakunnanvoudinviraston, eduskunnan oikeusasiamiehen tai oikeuskanslerinviraston tutkittavaksi. Oikeussuojakeinot ovat siis kattavat.

Ulosottokertymistä valtio kantaa päältä ensin ulosottomaksun, joka on lakiin perustuva asiakasmaksu ulosoton suoritteista. Ulosottomaksu on alimmillaan 2,50 euroa enintään 14 euron kertymästä ja ylimmillään 210 euroa yli 8 400 euron kertymästä. Jos ulosotto on jatkunut kaksi vuotta, velallisen taulukkomaksut lakkaavat kokonaan.

Valtiolle tulevan ulosottomaksun lisäksi ei suorituksesta vähennetä mitään provisiota tai palkkioita, vaan loppu tilitetään velkojille. Velallisilta perittävä ulosottomaksu on keskimäärin 5–6 prosenttia kertymästä, joten noin 95 prosenttia kertymästä tilitetään velkojille. Vuonna 2018 velkojille tilitettiin noin 1,1 miljardia euroa ja valtio kantoi sen lisäksi ulosottomaksua noin 80 miljoonaa euroa, jolla ulosottolaitoksen menoista voitiin kattaa noin 80 prosenttia. Valtiolle kaikesta peritystä tilitetään 400–500 miljoonaa euroa.

Kihlakunnanulosottomiesten palkkaukseen kuuluvat osana perimispalkkiot. Ne maksaa valtio, ei velallinen. Palkkioitten osuus on kokonaispalkasta noin kolmannes. Perimispalkkio maksetaan saadusta kertymästä taulukon mukaan. Tällä palkkausjärjestelmällä on tarkoitus tehostaa ulosottotoimen tuloksellisuutta.

Oikeudenmukainen ja tehokas ulosotto on yhteiskunnallisesti tärkeä osa oikeuslaitosta. Palkkausjärjestelmistä sovitaan virkaehtosopimusneuvotteluissa, jotka ovat parhaillaan käynnissä toimitusmiesten palkkausjärjestelmän uudistamiseksi.

Kokonaan toinen asia on, että perittävään saatavaan voi lisäksi sisältyä oikeudenkäyntikuluja, perimiskuluja ja korkoja, jotka nostavat velkarasitusta alkuperäiseen pääomaan verrattuna huomattavasti. Tämä on ongelmallista ja hyvän maksuhäiriöpolitiikan kulmakiviä onkin pyrkimys kulurasituksen hillitsemiseen perinnässä. Ylivelkaantumistapauksissa oikea menettely on velkajärjestely, jossa velkojen määrää voidaan leikata tai jopa poistaa velat kokonaan.

Velallisten suojaosuustasosta toistuvaistulon ulosmittauksessa keskustellaan paljon ja keskustelu on paikallaan. Huomattavaa on, että suojaosuuden tuntuva nosto ohjaisi osan kansalaisista oikeudellisen perinnän ulkopuolelle, jolloin heidän luottokelpoisuutensa saattaisi kärsiä. Siksi on kehitetty vapaakuukausijärjestelmiä ja ulosmitattavan osuuden rajoittamista sekä ulosmittauksen lykkäämistä työttömyysjakson jälkeen. Näillä keinoilla toteutetaan samaa päämäärää, velallisen taloudellisen liikkumavaran parantamista. Oikeuspoliittinen keskustelu teemasta varmasti jatkuu.

Ulosotto on työnä usein vaikeaa ja kuormittavaa. Työmääriin suhteutettuna todennettuja virheitä menettelyssä löytyy hyvin vähän. Ulosottohenkilöstö tekee hyvää työtä ja siltä löytyy myös paljon myötätuntoa ja ymmärrystä vaikeissa tilanteissa eläville asiakkaille. Heitä ohjataan tarvittaessa myös muun avun piiriin.

Ulosottolaitos panostaa myös entistä enemmän neuvontaan ja velkaantumisen ennaltaehkäisyyn.

Juhani Toukola, valtakunnanvouti

Lue lisää aiheesta