Kuntatalous syöksyssä – Onneksi sentään Iisalmi ei ole siinä tilanteessa!

Iivo Polvi

Kuntien viime vuoden tilinpäätöksiä koskevissa uutisoinneissa hallitsivat maininnat kuntatalouksien alijäämäisyydestä. Ja sillehän löytyi perusteet myös todellisuudesta. Kaksi kolmasosaa kunnista teki alijäämäisen tilinpäätöksen. Osassa tilannetta pehmennettiin toteamalla, että tilinpäätöksestä löytyy aikaisemmilta vuosilta kertyneitä ylijäämiä, jotka riittävät alijäämän kattamiseen. – Ja hyvä niin!

Olivatpa ylijäämät syntyneet vesi- tai energialaitoksen yhtiöittämisellä tai niistä osan myymällä joko ulkopuoliselle tai itselleen ja samalla kuitatulla muhkealla ”myyntivoitolla”, jota sitten ruvetaan perimään käyttäjiltä entistä korkeampina maksuina, niin se on helppo tie, mutta johtaa umpikujaan viimeistään siinä vaiheessa kun myytäväksi kelpaava loppuu.

Ellei talous pysy tasapainossa, on parempi vaihtoehto korottaa ajoissa veroprosenttia kuin myydä tuottavaa omaisuutta tai siirtää pysyvästi hoidettavia pakollisia tehtäviä investointien ja velan pelossa ulkopuolisten sijoittajien rahastettavaksi. Toki ymmärrän, että verojen korottaminen ei ole tavoiteltava vaihtoehto, mutta monessa tapauksessa se voi jäädä viimeiseksi keinoksi talouden vakauttamiseksi.

Onneksi sentään Iisalmi ei ole siinä tilanteessa! Kaupunkihan ylti viime vuoden tilinpäätöksen ylijäämällään kuntatalouden kärjessä yhdenneksitoista. Todennäköisesti tänäkin vuonna ylletään positiiviseen tulokseen. Ja sehän olisi hyvä tulos. Se poikkeaisi edukseen siitä tiedotusvälineissä jo näkyneistä kuluvan vuoden tilinpäätösten ennakkotiedoista otsikoiduista kirjoituksista, joiden mukaan ”Karmea alijäämä – kunnat tekevät historian huonoimman tuloksen tänä vuonna”. – Toivottavasti kirjoittajat ovat väärässä!

Iisalmi korotti kuntaveroaan viimeksi vuodelle 2014 samanaikaisesti 155 muun kunnan kanssa. Vuosina 2000–2015 keskimäärin 102 kuntaa korotti veroprosenttiaan eri vuosina. Sen sijaan vuosina 2016–2019 veroprosenttiaan on korottanut keskimäärin vain 48 kuntaa.

Ilmeisesti vuonna 2015 toteutettu kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistus on mahdollistanut sen, että monet kunnat ovat voineet ”siirtää” veroprosenttinsa korottamista. Vielä voimassa oleva valtionosuusjärjestelmä on tähän saakka hyödyttänyt erityisesti niitä kuntia, joissa asukasta kohti laskettu tulotaso on merkittävästi keskimääräistä tasoa alempi. Ja siihen joukkoonhan myös Iisalmi vielä kuuluu.

Paine kunnallisveron korotuksiin tulevalle vuodelle näyttää yleisesti kasvaneen niin, että niitä toteutunee viime vuosiin verrattuna ennätysmäärä. Iisalmella kuitenkaan ei ole välitöntä tarvetta verojensa korottamiseen, mutta paine kyllä kasvaa patoutuneiden rakennus- ja muiden välttämättömien investointihankkeiden toteuttamisen seurauksena.

Tulevina vuosina kustannuspaineita lisäävät myös valtiovallan edellyttämät hankkeet kansalaisten palvelujen parantamiseksi niin koulutuksessa, varhaiskasvatuksessa kuin sosiaali- ja terveydenhuollossakin, joiden toteuttaminen on kuntien vastuulla.

Valtiovalta on luvannut korvata kunnille täysimääräisesti lisätyistä velvoitteista aiheutuvat kustannukset. Ja siihen on tietenkin lupa uskoa! Myös Iisalmen myönteisen työpaikkakehityksen ansiosta kaupungilla on kuitenkin keskimääräistä paremmat mahdollisuudet selvitä edessä olevista haasteista. Sitä tukee erityisesti alueen monipuolinen, vahva ja menestyvä yrityskanta.

Hyvää isänpäivää kaikille!

Kirjoittaja on Iisalmenkaupunginvaltuuston2. varapuheenjohtaja (vas.).

Keskustelu