Ympäri käydään ja yhteen tullaan

A A
9.2.2010 11:02 Kari Angeria

Molemmilla on takanaan pitkä taival itsenäisenä kuntana. Lapinlahti perustettiin vuonna 1874 ja Varpaisjärvi 1911.

Lapinlahden kunnan alueet kuuluivat 1700-1800-luvuilla Iisalmen emäpitäjään. Lapinlahden juurissa vaikuttaa vahvana körttiläisyys. Kuuluisa herännäisyysjohtaja Paavo Ruotsalainen "Ukko-Paavo" syntyi 1777 Lapinlahden Tölvänniemellä. Hänen vaikutuksensa ulottuu vielä tähänkin aikaan. Ison osan aikuisiästään hän asui Varpaisjärvellä ja näin ollen vaikutti vahvasti molempien liitoskuntien historiaan.

Aloite Varpaisjärven itsenäistymisestä lähti liikkeelle seurakunnan puolelta. Tuohon aikaan kunnallisen itsenäistymisen edellytys oli saada ensin itsenäinen seurakunta.

Varpaisjärveläiset valittelivat 1800-luvun lopulla yhteyksien puutetta emäpitäjään, Nilsiään. Varpaisjärven alueet olivat syrjäkyliä emäkunnalle. Itsenäistymisellä haluttiin pois syrjäkylän asemasta.

Varpaisjärven ja Lapinlahden yhteistyö jatkui tiivistyen kohti 1900-luvun loppua. 1970-luvulla valtio määräsi Varpaisjärven jaettavaksi Lapinlahden ja Rautavaaran kesken. Jako kuitenkin kariutui, mutta valtion painostuksesta yhteistyö syventyi. Kunnat perustivat keskenään kansanterveystyön kuntayhtymän 1970-luvulla. Kuntayhtymä purkautui 1993 vuoden lopussa. Lapinlahti kuitenkin tuotti Varpaisjärvelle terveydenhuollon palvelut uudelleen vuoden 2006 alusta.

Yhteistyö on tiivistynyt vauhdilla viime vuosien aikana. Kunnilla oli jo ennen liitosta yhteinen kansalaisopisto ja kunnanjohtaja Heikki Airaksinen. Kunnat omistivat myös yhteisen tilayhtiön ja sosiaalitoimi hoidettiin yhteistyöllä.

Molemmat kunnat osallistuivat Siilisetin ja Ylä-Savon Soten neuvotteluihin, mutta päättivät jatkaa entisellä käytännöllä, vaikka Paras-lain edellyttämä 20 000 asukkaan laki ei ylitykään.

Liitosselvityksen kuntapari aloitti maaliskuussa 2009. Sen jälkeen tapahtumat ovat edenneet nopeasti joistakin soraäänistä huolimatta. Vajaassa vuodessa päästiin selvityksestä viralliseen kuntaliitokseen.

Maanantaisen kuntaliitoksen taustalla vaikuttaa yhteisen historian lisäksi vahvasti huoli kuntien selviytymisestä tulevaisuudessa. Molemmissa kunnissa on heikko huoltosuhde. Huoltosuhde ilmoittaa, kuinka monta työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä on yhtä työllistä kohti. Lapinlahdella luku on 1,57, mutta Varpaisjärvellä vain 1,75.

Uuden kunnan syntyminen helpottaa merkittävästi varsinkin varpaisjärveläisten verotaakkaa, sillä kunnan veroprosentti tulee todennäköisesti laskemaan liitoksen seurauksena.

Liitoskunta nousee vahvaksi vaikuttajaksi Ylä-Savossa, sillä kunnan väkiluku on alueen toiseksi suurin, yli kymmenentuhatta henkilöä.

Kunnat saavat liittymisestä noin 2,8 miljoonan euron avustuksen valtiolta.

Tietoa kunnista Väkiluku: Lapinlahti 7 529, Varpaisjärvi 2 953, yhteensä:10 482.

Pinta-ala: Lapinlahti 712 neliökilometriä, varpaisjärvi 533,05 neliökilometriä, yhteensä 1245,05 neliökilometriä.

Asukastiheys: (asukasta neliökilometrillä) Lapinlahti13,2 ja Varpaisjärvi 6,2.

Veroprosentti: Lapinlahti 18,5 prosenttia ja Varpaisjärvi 19,75 prosenttia.

Väestömuutos: 1.1 - 31.12.2009 Lapinlahti -30 henkilöä ja Varpaisjärvi -43 henkilöä.

Työttömyysprosentti: 2009 joulukuussa Lapinlahti 16,4 prosenttia ja Varpaisjärvi 18,6 prosenttia.

Huoltosuhde: vuonna 2008 Lapinlahti 1,57 ja Varpaisjärvi 1,75.

Eläkkeensaajien osuus väestöstä: Vuonna 2008 Lapinlahti 30,4 prosenttia ja Varpaisjärvi 37,6 prosenttia.

Korkea-asteen tutkinto: Lapinlahti 18,5 prosenttilla ja Varpaisjärvi 12,1 prosenttilla.