Sotahistoriassa riittää yhä selvitettävää

13.3.2010 11:02 (Päivitetty 13.3.2010 13:56)
Kuva: ANNI NIEMINEN

Hannu Kauppinen on käyttänyt myös sota-ajan karttoja tutkimuksissaan. Rukajärven Pallon tukikohdan kartan ympärillä vieremäläiset veteraanit Arvi Heusala, Tauno Partanen, Esko Heiskanen ja Tauno Remes.

Kuva: ANNI NIEMINEN

Hannu Kauppinen suunnittelee julkaisevansa tutkimuksiaan, jahka töiltä jää aikaa.

Kuva: ANNI NIEMINEN

Valokuvat sodan eri vaiheista ovat arvokkaita dokumentteja.

Kuva: Anni Nieminen

//rukajärvellä tai -pysty// Vieremäläiset Esko Heiskanen ja Ahti Niskanen nuorina sotilaina Rukajärvellä.

Kuva: Anni Nieminen

Hannu Kauppinen (keskellä) ottaisi mielellään vastaan lisää sota-ajan valokuvia tallennettavaksi. Kuvia tutkimassa vieremäläiset Rukajärven veteraanit Tauno Remes ja Esko Heiskanen.

Kuva: Anni Nieminen

Anni Nieminen

Sotahistorian tutkiminen ja uuden tiedon kerääminen sotien vaiheista on kuin ison palapelin kokoamista, jossa kaikki palat eivät välttämättä sovi yhteen.

Virallisissakin aineistoissa on paljon ristiriitaisuuksia.

- Esimerkiksi komppanioiden sotapäiväkirjoissa samasta taistelusta syntyy hyvin erilainen kuva. Aina on muistettava, että ihmiset niitä tietoja ovat kirjanneet, ja osa tiedosta voi olla kaunisteltua tai väärää, kertoo vieremäläislähtöinen Hannu Kauppinen.

Kontiolahdella rehtorina työskentelevä Kauppinen on perehtynyt Rukajärven taisteluiden vaiheisiin haastattelemalla veteraaneja, tutkimalla sotapäiväkirjoja, karttoja, asevelvollisten kantakortteja ja muita arkistojen dokumentteja.

- Aineistoa on monta hyllymetriä. Kunhan työltä jää aikaa, siinä olisi paljon asiaa julkaistavaksi asti.

Pelkästään vieremäläisten kokemuksista syntyisi kokonainen kirja tai useampiakin. Vieremäläisiä oli Rukajärven suunnalla noin 300 miestä, ja 21 heistä kaatui rintamalla.

Kauppinen kertoi tutkimuksistaan perjantaina Vieremän kansalaisopiston järjestämällä yleisöluennolla kunnanvirastolla.

Kiinnostus Rukajärven vaiheiden selvittelyyn alkoi Kauppisen mukaan osittain juuri siitä syystä, että tarinoissa ja julkaisuissa ei kaikkien asioiden todenperäisyydestä aina ole takeita.

- Harvat dokumentit ovat aivan vedenpitäviä, ja muistikin tekee tepposiaan. Moni legendaarinen "tositarina" on lopulta paljastunut pelkäksi tarinaksi. Vasta monesta lähteestä yhdistellen voi päästä lähelle tosiasioita.

Sota oli paljon muutakin kuin sankarillisia tekoja, sillä taistelujen vaiheisiin kuului myös pelkuruutta, virheitä, epäonnistuneita hyökkäyksiä ja pakoon pötkimistä hengenhädässä. Sotilaita oli moneen lähtöön ja ylistetyilläkin johtajilla oli heikkoutensa.

Rintamalla koettiin ihmepelastumisia ja nähtiin kammottavaa kuolemaa.

- Yksityiskohtia on loputtomasti.

Vieremäläinen sotaveteraani Tauno Remes on itsekin muistuttanut Kauppiselle, että tutkijoiden olisi pidettävä kiinni kriittisyydestä.

- Liikkeellä on paljon väärää tietoa. Ei kannata luottaa yhteen kertomukseen, vaan varmistaa asiat aina monesta lähteestä.

Remes on joka tapauksessa sitä mieltä, että sotahistorian tutkimus on tarpeen, eikä sen merkitys ole ajan kuluessa ainakaan vähentynyt.

- On hyvä asia, että tätä kaikkea tutkitaan. Nuorille olisi saatava siirretyksi tietoa siitä, mitä siellä joskus tehtiin ja saatiin aikaan.

Vieremän seurakuntatalolla järjestetään tänään klo 10-14 Talvisodan vaiheita ja tunnelmia -seminaari. Ohjelmassa on luentoja, veteraanikuoron esiintyminen sekä muistoja evakkotaipaleesta ja kotirintamalta.