Pakkanen pani vauhtia kaukolämmön myyntiin

A A
4.2.2010 11:03
Kuva: Markku Ropo

Turve- tai hakerekka on tuttu näky Parkatin voimalaitoksella ja pakkasilla vieläkin tutumpi.

Kuva: Markku Ropo

Käytönvalvoja Jorma Immonen työnsä ääressä.

Veikko Huttunen

Kaukolämmön myynti ja kulutus oli pakkasen paukkuessa tammikuussa ennätyslukemissa. Vuosikymmenen kylmimmän tammikuun vuoksi kaukolämpöä kului maassa 25 prosenttia normaalia enemmän.

Kylmät kelit näkyivät myös Savon Voima Lämpö Oy:n Iisalmen Parkatin voimalan ja biolämpökeskuksen tuotannossa.

- Kaukolämmön myynti oli tammikuussa noin viidenneksen suurempi kuin normaalisti, käyttöpäällikkö Olavi Leinonen kertoo.

Leinosen mukaan huipputeho on ollut lähes 30 asteen pakkasella 63 megawattia. Teho on tunnin keskiteho. Esimerkiksi nollakelillä tehot ovat noin 30 megawattia.

Kun lämpöä tuotetaan 63 megawatin teholla, tarvitaan suuret määrät raaka-ainetta.

- Käytämme turvetta ja haketta. Pakkasvuorokausina kuluu 8 rekkakuormaa turvetta ja 5 kuormaa haketta. Yhdessä kuormassa on 110 kuutiota eli yhteensä 1 430 kuutiota.

Leinonen on voinut pakkasista huolimatta olla rauhallisin mielin, sillä sekä turvetta että haketta on riittänyt. Turvesuot olivat kesällä sopivan kuivia.

Toisin oli edellistalvena, vaikka ei näin kylmää ollutkaan.

- Silloinhan turvetta piti tuoda Virosta. Laivat toivat turvelasteja Kuopioon, ja sieltä sitä rahdattiin rekoilla Iisalmeen, Leinonen mainitsee.

Kylmä sää kasvatti Energiateollisuus ry:n mukaan tammikuun kaukolämpökustannuksia 54 miljoonaa euroa.

Kaukolämmitettyjen asuintalojen lämmityskustannukset nousivat normaaliin tammikuuhun verrattuna 22 prosenttia eli keskimäärin 24 senttiä neliöltä. Normaali vuosi ja kuukausi on keskiarvo vuosien 1971-2000 lämpötiloista.

Kerrostalon asuntokohtainen kaukolämpölasku oli noin 19 euroa ja omakotitalon 36 euroa tavallista suurempi.

Suomessa noin puolet asuntokannasta on liitetty kaukolämmitykseen.

- Suurimmissa kaupungeissa kaukolämmön osuus on hieman yli 90 prosenttia. Kaukolämpötaloissa asuu 2,6 miljoonaa ihmistä, Energiateollisuus ry:n asiantuntija Mirja Tiitinen toteaa.

Kaukolämmitettyjen talojen asukkaiden osuus oli vuonna 2008 esimerkiksi Iisalmen väestöstä 51 prosenttia, Pielaveden 42, Kiuruveden 40 ja Lapinlahden 18 prosenttia. Kuopiossa osuus oli 93 prosenttia ja Varkaudessa 88.

Kaukolämpö on lähes 50 prosentin markkinaosuudella yleisin lämmitysmuoto Suomessa. Kaukolämpöä on tuotettu 1950-luvun alkuvuosista lähtien.