EmediateAd

Lämpöpumppujen on syytä antaa hyrrätä pakkasella

A A
29.1.2010 11:03
Kuva: Annamaija Herola

Iisalmelainen Jukka Kauppinen on ollut ilmalämpöpumppuunsa tyytyväinen, vaikka lämmityskuluissa ei säästöä ole aivan odotetusti syntynyt.

Simo Roth

Ilmalämpöpumppujen on syytä antaa hyrrätä kovalla pakkaskaudella. Mikäli laitteen sammuttaa puhaltimen propelli voi jäätyä runkoon kiinni ja laitetta uudelleen käynnistettäessä vahinkoa saattaa syntyä.

- Lämmöntuotannossa

päästään, ainakin meidän laitteillamme, plussanpuolelle vielä 24-30 asteen pakkasella. Lisäksi jatkuvasti käynnissä oleva ilmalämpöpumppu hoitaa elintärkeän sulatuksen, Jari Heino IVT Center Ylä-Savosta toteaa.

Lämmityskäytössä pumpun jatkuvan lämmöntuoton katkaisevat aika ajoin tapahtuvat sulatussyklit, joissa prosessi käännetään tarkoituksella hetkeksi jäähdytystilaan, jotta ulkokennoon syntyneet jääkerrostumat saadaan sulatetuksi puhtaaksi.

Kyseisten sulatussyklien tiheys ja kesto ovat merkittävässä roolissa kun nykyisten ilmalämpöpumppujen lämmöntuoton tehokkuutta pyritään maksimoimaan kylmimpien kuukausien aikana.

Parhaimmillaan energiankulutus saattaa pienentyä jopa neljäsosalla. Pumppua tulee kuitenkin osata käyttää oikein.

- Pakkaskaudella pumput on syytä pitää lämmitysasennossa eikä automaattikäytöllä. Automaattiasetus johtaa pahimmillaan siihen, että lämmitetään ja jäähdytetään yhtä aikaa.

- Tällöin ilmalämpöpumpun automatiikka ohjaa pumpun jäähdyttämään esimerkiksi takalla tuotetun lämmön pihalle, Heino toteaa.

Hänen mukaansa säästöä syntyy lämmityskuluissa kunhan laite ostetaan alan asiantuntijalta ja sen asentavat Tukesin hyväksymät asentajat. Asiantuntijaliikkeeltä saa myös laitteen käyttöönottokoulutuksen.

Motivan Oy:n koordinoima ohjelma on seurannut eri puolilla Suomea sijaitsevien pientalokohteiden sähkönkulutusta vuodesta 2004 alkaen.

Seurannassa tarkkailtiin pientalon sähkönkulutusta ennen ilmalämpöpumpun hankintaa sekä vuoden kuluttua hankinnasta. Huomattavia säästöjä syntyi, mutta toisaalta hajonta säästöissä oli suuri.

Viidesosa kohteista oli vähentänyt energiankäyttöään jopa viidesosalla (yli 4 000 kilowattituntia). Neljänneksessä kohteita säästövaikutus oli pienehkö, alle 2 000 kilowattituntia ja yhdessä kymmenestä seurantakohteesta energiankulutus oli jopa hieman kasvanut.

Ilmalämpöpumppujen energiatehokkaassa käytössä on kompastuskivenä ollut varsinkin pumppujen markkinoille tulon alkuvaiheessa ammattitaitoinen asennus. Asentajien osaaminen on sittemmin, alan koulutuksen ansiosta, kohentunut.

Motiva Oy:n asiantuntijan Antti Kokkosen mukaan väärä käyttö syö laitteen tuomat hyödyt.

- Rakennuksen lämmitystä tulisi aina tarkastella kokonaisuutena, joka kattaa sekä ilmanvaihdon että lämmityksen. Hyvänkin laitteen säästömahdollisuudet voi törsätä sisä- ja ulkoyksikön väärällä sijoittelulla ja väärillä käyttötottumuksilla, Kokkonen toteaa.

Kolmisen vuotta sitten ilmalämpöpumpun hankkinut iisalmelainen Jukka Kauppinen on ollut hankintaan tyytyväinen, vaikka lämmityskuluissa ei säästöä olekaan syntynyt aivan odotusten mukaisesti.

- Olen napsaissut laitteen kausisähkön vuoksi pois päältä iltaisin, joten tieto siitä, että pumpun kannattaa olla jatkuvasti päällä, on minulle uusi.

Kesähelteillä laite on Kauppisen mukaan osoittautunut myös varsin tarpeelliseksi.