| Kirjaudu sisään | Tunnukset hukassa | Tilaa lehti | Jätä ilmoitus | Yhteystiedot |
|
|
|
Korjausselvitykset näyttävät suuntaa
Uuden lain mukanaan tuomia uudistuksia ei isännöitsijä Seppo Haaksialan mukaan tarvitse pelätä, sillä muutokset eivät ole niin suuria kuin moni on olettanut.
Kesällä voimaan astuvan uudistetun asunto-osakeyhtiölain uusinta lainkirjainta ovat korjaustarveselvitykset. Ne eivät tarkoita korjaussuunnitelmaa tai -ohjelmaa, vaan taloyhtiön hallituksen laatimaa kirjallista selvitystä korjauksista, joita on odotettavissa seuraavan viiden vuoden aikana.
Varsinaisesta suunnitelmasta päätetään yhtiökokouksessa erikseen. Selvityksen perustana voi olla vaikka talosta tehty kuntoarvio.
Yhtiön ja osakkaan vastuunjako pysyy suurelta osin ennallaan. Paljon puhuttu vastuu vesihanoista säilyy sittenkin edelleen taloyhtiöillä.
- Yhtiön kunnossapitovastuuseen kuuluvat jatkossa osakehuoneistojen rakenteet ja eristeet, vesihanat, lämmitys-, sähkö-, tiedonsiirto-, kaasu-, vesi-, viemäri-, ilmanvaihto- ja muut sen kaltaiset perusjärjestelmät. Niihin ei lueta helloja, jääkaappeja, pistorasioiden ja valokatkaisimien muovikansia ja muita sellaisia. Ne ovat huoneistojen sisäpuolisia laitteita ja kunnossapitovastuu kuuluu edelleen osakkeenomistajalle, Haaksiala selvittää.
Osakkaalle laki määrää ilmoitusvelvollisuuden sellaisista remonteista, jotka voivat vaikuttaa yhtiön vastuulla oleviin rakenteisiin.
- Käytännössä ilmoituksen joutuu tekemään melkein kaikesta muusta paitsi maalauksista ja tapetoinneista. Kosteissa tiloissa pienimmätkin muutokset hanan ja pytyn vaihdosta alkaen on ilmoitettava kirjallisesti.
Taloyhtiöllä on oikeus tarvittaessa valvoa osakkeenomistajan tekemää remonttia ja periä valvonnan aiheuttamat kustannukset osakkaalta.
- Henkilömäärään perustuvien vastikkeiden kuten vesimaksun perintä selkeytyy. Laki velvoittaa osakkeenomistajan ilmoittamaan yhtiölle huoneistossaan asuvien tai sitä muuten käyttävien lukumäärän.
Jos asunto-osakeyhtiössä on alle 30 osakkeenomistajan hallinnassa olevaa huoneistoa, tilintarkastajan tilalle voi valita toiminnantarkastajan yhtiöjärjestystä muuttamatta muutamia poikkeuksia lukuunottamatta.
- Yhtiökokouskutsu on jatkossa toimitettava kahta viikkoa ja aikaisintaan kahta kuukautta ennen kokousta. Kokouskutsun voi toimittaa myös sähköpostilla. Varsinainen yhtiökokous on pidettävä kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä, Seppo Haaksiala kertoo.
Myös hissin jälkiasennus on saanut omat säännöksensä niin toteutuspäätöksen kuin kustannusten osalta.
|
|
