| Kirjaudu sisään | Tunnukset hukassa | Tilaa lehti | Jätä ilmoitus | Yhteystiedot |
|
|
|
Iisalmi on etevin sijoittaja
Kiuruveden kaupunginkamreeri Mirja Keränen tarkastaa pörssikurssit joka aamu.
- Kunta ei ole riskisijoittaja, painottaa Iisalmen kaupunginkamreeri Keijo Ruotsalainen.
Iisalmi on kolmen yläsavolaiskunnan vertailussa taitavin sijoittaja.
Iisalmen sijoitusrahasto on tuottanut kymmenessä vuodessa keskimäärin 4,27 prosenttia vuodessa. Kiuruvedellä sijoitussalkun keskimääräinen vuosituotto on ollut 3,68 prosenttia ja Vieremällä 3,59 prosenttia.
Yläsavolaiskunnat lähtivät sijoitusmarkkinoille kymmenisen vuotta sitten saatuaan ylimääräisiä varoja energiayhtiö Savon Voiman osakkeiden myynnistä.
Iisalmi nappasi vertailun ykkössijan vähäriskisellä sijoitusstrategialla. Kaupunki ei ole sijoittanut osakkeisiin tai osakerahastoihin ollenkaan vaan on pitäytynyt lyhytaikaisissa ja pitkäaikaisissa korkosijoituksissa.
Viime vuonna kaupungin sijoitussalkkuun tulivat mukaan hieman korkeamman riskin yrityslainasijoitukset, joiden osuus sijoitussalkusta on yhdeksän prosenttia.
Iisalmen sijoitusrahaston pääoma on tällä hetkellä 10,8 miljoonaa euroa. Kaupunginkamreeri
- Näillä keinoilla realistinen tavoite on neljän prosentin vuosituotto ja pääsimme sen yli. Kunta ei ole mikään riskisijoittaja vaan hakee tuottoa maltillisesti.
Kiuruveden päättäjät seuraavat sijoitusmaailman käänteitä silmä kovana, sillä kaupungin 6,6 miljoonan euron sijoitussalkusta kolmannes on osakerahastoissa.
- Tarkastan pörssikurssit joka aamu kotona tai töissä. Silloin USA:n pörssipäivä päättyy ja Aasiassa alkaa, sanoo kaupunginkamreeri
Iisalmea riskipitoisempi sijoitussalkku tarkoittaa suurempia heilahteluja salkun arvossa. Kiuruveden rahasto tuotti viime vuonna 17,5 prosenttia, kun taas vuonna 2008 finanssikriisi pudotti rahaston arvoa 15 prosenttia.
Sen sijaan Iisalmen sijoitusrahasto tuotti viime vuonna vain 3,2 prosenttia, mutta finanssikriisivuonna 2008 tuotto oli peräti 7,2 prosenttia.
- Vuonna 2008 korot tulivat alas, jolloin pitkäaikaisten joukkovelkakirjojen arvo nousi. Meidän sijoitussalkku hyötyi tuolloin alhaisesta korkotasosta, Ruotsalainen sanoo.
Keränen ei ole tyytyväinen Kiuruveden sijoitusrahaston 3,68 prosentin keskimääräiseen vuosituottoon, koska tavoite oli 5-6 prosenttia.
- Keskimääräiseksi vuosituotoksi olisi muodostunut yli viisi prosenttia, jos olisimme päässeet sijoitusmarkkinoille jo vuonna 1999, kuten muut yläsavolaiskunnat. Kuntalaisen Savon Voiman osakekaupoista tekemän valituksen takia myöhästyimme yli puoli vuotta emmekä päässeet hyödyntämään vuoden 1999 kurssinousua.
Kaupunginkamreeri myöntää, että finanssikriisivuoden 2008 loppupuolella hänellä oli hieman levoton olo, kun salkun arvo tippui roimasti. Rahaston käyttöä investointitarkoituksiinkin pohdittiin.
- Päättäjät olivat onneksi varsin levollisella mielillä, emmekä tehneet paniikkiratkaisuja. Se oli viisas päätös, sillä nyt salkun arvo on 17,5 prosenttia korkeampi.
Sonkajärvellä ei ole sijoitusrahastoa ollenkaan. Lapinlahti purki sijoituksensa muutama vuosi sitten ja käytti varat velkojen maksuun.
|
|
|
Valtuusto linjaa sijoitustoiminnan periaatteet ja määrittää millaista riskiä sijoituksissa ollaan valmiita ottamaan. Vertailukunnat eivät harjoita eettistä sijoittamista sijoittamalla tietoisesti esimerkiksi kestävän kehityksen rahastoon. Kuntien sijoituksia hoitavat varainhoitoyhtiöt. Kiuruvesi otti rahastosta vuonna 2005 miljoona euroa. Iisalmi on kattanut rahaston varoilla vuoden 2006 taseen alijäämää runsaat 1,7 miljoonaa euroa. Rahastojen varat on tarkoitettu käytettäväksi merkittäviin investointeihin ja elinkeinoelämän kehitysprojekteihin. Vieremän sijoitusrahasto arvo viime vuoden lopussa oli 960 286 euroa, joten sen salkku on huomattavasti pienempi kuin Kiuruvedellä ja Iisalmessa. Vieremän rahastossa osakesijoitusten osuus on 15 prosenttia. Asukasta kohden Kiuruvedellä on sijoitusvaroja 702 euroa, Iisalmella 484 euroa ja Vieremällä 236 euroa. |
