EmediateAd

Purolassa järjestetään kansainväliset kilpailut

26.7.2011 12:00
Kuva: Minttu Koponen

Purolassa on ennenkin järjestetty kovatasoisia kenttäratsastuskilpailuja, mutta ei niin kovatasoisia, mitä tulevana viikonloppuna. Kuvassa Tuija Rosenqvist ja Jillaroo Swe vesiesteellä Purolan kansallisissa kenttäratsastuskilpailuissa vuonna 2010.

Kuva: Jenna Pietikäinen

Esteiden rakentaminen on ollut järjestävälle seuralle kova voimien ponnistus. Kirsi Oksanen laitteli maanantaina esteitä kuntoon kisaviikonloppua silmällä pitäen.

Purolan Ratsastuskeskuksessa Lapinlahdella järjestetään 29.-31.7.2011 maailman pohjoisimmat kansainväliset kenttäratsastuskilpailut.

Kilpailuissa ratsastetaan kaksi kansainvälistä luokkaa ja yksi kansallinen luokka. Vaikeampi kansainvälinen luokka (CIC***) on Suomessa poikkeuksellisen vaativa luokka, ja vastaava on viimeksi järjestetty Helsingin olympialaisissa vuonna 1952.

Kansainvälisestä ***-luokasta jaetaan parhaille ratsastajille olympiapisteitä ja kansainvälisestä *-luokasta (CCI*) saavat nuoret hevoset kvaaleja maailmanmestaruuskilpailuihin.

Kaikki Suomen parhaat kenttäratsastajat ovat mukana näissä tasokkaissa kilpailuissa, kansainvälisiin luokkiin osallistuu yhteensä 17 suomalaisratsukkoa.

- Valitettavasti emme tällä kertaa saaneet houkuteltua yhtään ratsukkoa mukaan ulkomailta. Euroopassa järjestetään samaan aikaan kilpailuja Tshekissä ja Itävallassa, mikä varmaankin verotti kansainvälisiä osallistujia. Sen sijaan Suomen huiput ovat paikalla Saksassa elokuun lopulla käytäviin EM-kisoihin valmistautuvien Sanna Siltakorven ja Maija Yli-Huhtalan johdolla, kertoo järjestävän seuran Ones Again Ridersin Kirsi Oksanen, joka kilpailee viikonloppuna kahdella hevosella kuten myös seurakaverinsa Veera Peltokangas.

Sen sijaan Purolan kenttäkilpailuissa on kansainvälisesti kuuluisia toimihenkilöitä. Kansainvälisten luokkien maastoradan suunnittelusta vastaa Achenin MM-maastoradan suunnitellut saksalainen Rüdiger Schwarz ja teknisenä asiantuntijana toimii ranskalainen Patric Michaud.

Purolassa on nykyaikainen maastorata ja hyvät puitteet kenttäkilpailujen järjestämistä varten kuten vuosien 2009 ja 2010 kansallisissa kenttäkilpailuissa on havaittu. Tänä kesänä Purolaan on rakennettu erityisesti kansainvälisiä luokkia varten useita uusia maastoesteitä.

- Kovasti olemme kisoja valmistelleet jo viime syksytalvesta saakka, ja tämän tason kilpailujen järjestämisessä työn määrä on aivan hillitön. Uskon, että kun saamme yhdet kilpailut täällä pidettyä, niin sana kiertää kansainvälisten toimihenkilöiden ja myös kotimaisten ratsastajien kautta ulkomaisille ratsukoille. Niinpä ensi vuonna olisi mielestäni parempi mahdollisuus saada jo ulkomaisiakin kilpailijoita mukaan, toteaa tilaa isännöivä Paavo Huttunen.

- Ajankohtaa pitää alkaa miettimään ensi syksyksi, ja mielestäni syyskuu Lontoon olympialaisten jälkeen voisi sopia paremmin. Syyskuussa Euroopassa on vähemmän kilpailuja, ja huippuratsastajat voisivat tuoda tänne kisaamaan nuorempia ja kokemattomampia hevosiaan, Huttunen pohtii.

Kilpailut alkavat perjantaina klo 9 hevostarkastuksella ja jatkuvat 12-17 koulukokeilla. Lauantaina on vuorossa yleisölle ehkä viihdyttävin osuus, maastokoe klo 12-17. Vaativin luokka on heti alkajaisiksi, joten yleisön kannattaa tulla paikalle hyvissä ajoin. Sunnuntaina ratsastetaan rataestekokeet ja palkitaan parhaat ratsukot klo 9 - 12.

Lisätietoja kilpailuista on saataville Purolan ratsastuskeskuksen nettisivuilta www.purolanratsastuskeskus.fi.

Kenttäratsastus On ratsastuksen kuninkuuslajiksikin kutsuttu kilpailumuoto, jossa samalla hevosella ratsastetaan kolme osakoetta.

Ensimmäiseksi koulukokeessa mitataan hevosen tottelevaisuutta ja liikkeiden laatua ratsukoiden esittäessä ennalta määrätyt kouluratsastuskuviot tuomareille.

Toiseksi ratsastetaan vauhdikas maastokoe, jossa testataan hevosen nopeutta, kestävyyttä ja rohkeutta ratsukoiden kiitäessä yli hautojen ja vesiesteiden.

Viimeisenä osakokeena on esteratsastus eli putoavien puomiesteiden ylitys, jossa mitataan hevosen halukkuus, tarmo ja tottelevaisuus rasittavan maastokokeen jälkeen.

Osakokeiden keskinäinen painoarvo on sellainen, että "kenttäratsastuksen sielu", maastokoe on selkeästi vaativampi kuin kaksi muuta osakoetta yhteensä.