Ollieta oppimassa

30.5.2012 13:01
Kuva: Jani Haanketo

Aleksi Ryhänen näyttää rullalaudalla potkimisen mallia. Skeittikoululaiset Aaro Turunen (vas.) ja Viljami Varis haluavat oppia myös Ollien eli hypyn. Antti Mähönen (2. vas.) opettaa nuoria skeittaajia.

Jani Haanketo

- Minä haluaisin oppia skeittikoulun aikana ainakin Ollien eli hypyn. Aloitin skeittaamisen viime kesänä, kun kaverinikin alkoivat skeittaamaan. Ostin laudan ja aloin vain potkimaan. Temppujen teko skeittaamisessa on mukavinta, toteaa kohta 11 vuotta täyttävä Aleksi Ryhänen Team Warren järjestämän skeittikoulun avajaispäivänä.

Yhdeksänvuotias Viljami Varis aloitti myös skeittaamisen viime kesänä.

- Innostuin skeittaamisesta, koska isoveljeni skeittasi. Tulin skeittikouluun siksi, että oppisin skeittaamaan paremmin, ja haluaisin myös osata hypätä paremmin. Olen katsellut skeittivideoita, ja niissä tehdään hienoja temppuja, Viljami kertoo.

Team Warre on iisalmelainen rullalautailuun ja lumilautailuun erikoistunut seura. Skeittikouluja seura on järjestänyt aikaisempinakin vuonna Iisalmessa, mutta tänä kesänä skeittikoulu järjestettiin ensimmäistä kertaa myös Lapinlahdella.

- Iisalmessa järjestettyyn skeittikouluun osallistui tänä vuonna vajaat 30 pientä skeittaajaa. Ajattelimme pitää skeittikoulun myös Lapinlahdella, koska paikkana tämä Lapinlahden skeittiparkki on kiva. Mukavaa, että saimme näin ensi kerraksi kuusikin 7-10 -vuotiasta mukaan, totesi skeittikoulua vetävä Antti Mähönen.

Skeittikoulun piti alkaa maanantaina ja kestää perjantaihin. Maanantai oli kuitenkin sadepäivä, ja avaus siirtyi tiistaille.

- Ensi maanantai on korvaava päivä, ja jos viikollakin sataa, niin jatkamme sitten koulua ensi viikolle niin, että viisi opetuspäivää täyttyy. Skeittaaminen sateella on vaarallista ja siinä menee vain laudat pilalle. Tiistaina oli siis vasta avauspäivä, joten jos innokkuutta löytyy, niin vielä ehtii mukaan, muistuttaa Mähönen.

Mähönen kertoo, että skeittikoulussa lähdetään aina perusteista liikkeelle. Käytännön harjoitusten lisäksi aikaa käytetään paljon myös jutteluun.

- Käymme läpi, miten skeittipaikoilla käyttäydytään sekä myös yleistä käyttäytymistä. Seuramme Team Warrehan on julistautunut syrjinnästä vapaaksi alueeksi. Kannustamme nuoria myös osallistumaan järjestötoimintaan mukaan, ettei aina vain odoteta valmista.

- Käymme myös läpi paikkoja, missä saa skeitata ja missä ei saa skeitata. Tottakai skeittipaikoilla saa skeitata kuten myös kävelyteillä ja toreilla, mutta ei missään nimessä autoteillä eikä kauppakeskuksissa. Annamme myös neuvoja, miten harjoittelua voi lähteä itse jatkamaan skeittikoulun jälkeen, Mähönen kertoo.

Rullalautailu eli skeittaus on liikkumista rullalaudalla yleensä samalla erilaisia temppuja tehden.

Rullalautailu syntyi 1950-luvulla Kaliforniassa, kun surfaajat eivät tuulettomina päivinä päässeet aalloille. Siitä alkoi renkaallisen surffilaudan kehittäminen.

Suomeen rullalautailu rantautui ensimmäisen kerran harrastuksena 1970-luvun puolessa välissä lähinnä USA:ssa vaihto-oppilaana olleiden nuorten kautta.

Ensimmäiset SM-kisat järjestettiin syksyllä 1979 Helsingin Messukeskuksessa.

Myös liitto- ja seuratoiminta käynnistyi Suomessa ensimmäisen kerran 1970-luvun lopulla.

Rullalautailuun kuten moneen muuhun extreme-lajiin kuuluu lajille ominainen lautailuslangi. Tempuilla on omat nimensä: mm. Ollie on katuskeittailun ja skeittailun tärkein temppu. Tempussa vain hypätään. Olliesta on myös useita eri versioita: muun muassa nollie, switch ollie ja fakie ollie.

lähde: wikipedia.

Kommentoi artikkelia

Kommentit

Kommentoi