EmediateAd

Karatessa on iskua

A A
18.8.2010 12:01
Kuva: Markku Ropo

Marjut Langefeld (vasemmalla), Valtteri Hämäläinen ja Anja Grönlund ovat löytäneet lajinsa.

Teemu Stubin

- Ichi, ni, san!

Iisalmen Karateseuran päävalmentaja Raimo Lappalainen huutaa japaninkielisiä numerokomentoja. Noin kymmenen hengen treeniryhmä toistaa tekniikoita kovalla voimalla ja asenteella.

Asenne on vain treenaajia itseään varten, sillä iisalmelaiskaratekat eivät kilpaile lainkaan.

- Kilpailutoimintamme lakkasi 90-luvun puolella. Päätimme tuolloin, että haluamme kilpailun sijasta painottaa yksilön fyysistä ja henkistä kehitystä, Lappalainen kertoo.

Karateseuran painopiste on hyvä esimerkki siitä, että laji on huomattavasti enemmän kuin kilpailua. Parhaimmillaan se on elämäntapa, kuten lähes mikä hyvänsä budolaji.

Iisalmen Karateseura harjoittelee maailman suosituimman Shotokan ryu -tyylisuunnan Kase ha -muotoa. Nimi tulee tyylin kehittäjän, Taiji Kasen, nimestä. Kase Ha - Kasen tyyli.

- Harjoittelumme perustuu pitkälti katalle, eli liikesarjalle. Ottelua emme harjoittele juuri lainkaan, Lappalainen valottaa.

Seurassa on tällä hetkellä noin 40 jäsentä. Kaukaisimmat treenaajat, Valtteri Hämäläinen ja Anja Grönlund, ovat saapuneet Kajaanista asti.

- Hikihän täällä tulee takuulla, vaikkei ottelua olekaan, Hämäläinen naurahtaa.

Aloituskynnys on pieni kelle tahansa. 13-vuotiaille ja sitä vanhemmille suunnatut alkeiskurssit potkitaan käyntiin syyskuun ensimmäisenä maanantaina.

Myös edistyneemmät muita tyylejä treenanneet karatekat ovat tervetulleita mukaan. Karatessa myöskään lopetuspäätöksen ei tarvitse olla lopullinen.

- Meillä saa pitää vanhan vyöarvonsa ja valita itse, haluaako edetä peruskurssin kautta vai harjoitella suoraan edistyneempien kanssa, Lappalainen sanoo.

Mika Danschu on erinomainen esimerkki siitä, että koskaan ei ole liian myöhäistä leiskauttaa vanhaa lempeä uudelleen. Hän on tänä kesänä jatkanut harrastusta peräti 22 vuoden tauon jälkeen.

- Tarvitsin tässä vaiheessa hieman monipuolisempaa liikuntaa, joten päätin palata vanhan lajini pariin. Ihan hyvin ovat perustekniikat vielä tähän mennessä muistuneet, vaikka on lajissa näemmä kehitystä tapahtunut, Danschu pohtii.

Lisäksi ryhmään on juuri liittynyt Saksassa lajia 12 vuotta harjoitellut iisalmelaislähtöinen Marjut Langefeld. Vaikka vyöarvo on musta ja kokemus kova, on hänelläkin ollut hieman tekemistä lievien kulttuurierojen kanssa. Siitäkin huolimatta, että Saksassa Langefeld treenasi samaa Shotokan-tyylisuuntaa.

- Suomalaiset esimerkiksi ääntävät treenikomennot ja tekniikoiden nimet tyystin eri tavalla kuin saksalaiset.

Alle 13-vuotiaille nappulakaratekoille ei ole omia harjoitusryhmiä, mutta syksystä alkaen kerran viikossa järjestettävä perhekarate tarjoaa myös heille hyvän sauman.

Lappalaisen mukaan edistyneemmät treenit ovat siinä määrin rankkoja, että nuoremman on hyvä aloittaa vanhempien seurassa. Kiinnostusta on löytynyt jo varsin hyvin.

- Harvassa lajissa koko perheen on mahdollista liikkua ohjatusti yhdessä, joten halusimme tarjota tämän mahdollisuuden.

Miksi karate sitten kannattaa aloittaa? Lähestyttävyyden helppoudesta päätöksen ei ainakaan pitäisi olla kiinni.

- Ikää karate ei katso. Parhaat tuntemani karatekat ovat reippaasti yli kuusikymppisiä, Lappalainen painottaa.

Lahjakkuudesta on aina hyötyä, mutta karate on korostetusti laji, jossa ahkera treeni voi viedä kenet tahansa pitkälle.

- Muistan Saksasta kaksoset, jotka olivat aluksi aivan onnettomia. Kahden vuoden tahdonvoimaisella harjoittelulla heistä kehittyi todella taitavia tekijöitä, Langefeld muistelee.