| Kirjaudu sisään | Tunnukset hukassa | Tilaa lehti | Jätä ilmoitus | Yhteystiedot |
|
|
|
Kaikki laukaukset tauluun
7-vuotias Henri Hartikainen kokeili Hanhilammilla pienoiskiväärillä ampumista. Viereässä opastaa URMAS-seuran Antero Leppänen.
Hirvenjuoksua ja -hiihtoa on pidetty lähinnä aikuisiän saavuttaneiden ja ennen kaikkea veteraani-ikäisten urheilijoiden temmellyskenttänä, sillä etenkin nuorten sarjat ovat poteneet viime vuosina melkoista veren vähyyttä.
Iisalmelainen urheilu- ja metsästysammuntaseura URMAS haluaa tarjota nuorille mahdollisuuden tulla mukaan toimintaan, ja ensimmäiseen kokoontumiseen tulikin mukaan puolenkymmentä innokasta junioria.
Iisalmelainen
- Olen ampunut aikaisemmin ilmakiväärillä, mutta en koskaan aikaisemmin pienoiskiväärillä. Hieman enemmän ase "potkaisi", myönsi Niklas.
Hän harrastaa sählyä ja jalkapalloa, mutta ampuminen ja juokseminen kiinnostaa myös. Niinpä hän uskookin lähitulevaisuudessa kokeilevansa hirvenjuoksua. Lajista ei ole hänellä vielä hirveästi tietoa, sillä Hanhilammille tultiin mukaan, kun isä näki lehdessä kyseisestä tilaisuudesta ilmoituksen.
- Tälle illalle ei ole juurikaan toiveita, tosin arvioimaan sitä hirvenpäätä on kiva päästä ja jospa pääsisi vielä uudemman kerran ampumaankin, mietiskeli Niklas Hartikainen.
Nuorten kouluttajina toimivat tilaisuudessa iisalmelainen
Kouluttajat kertoivat tilaisuuden aluksi hieman niin hirvenjuoksusta kuin -hiihdostakin.
- Voisimme puhua täällä koko illan, mutta käytäntö opettaa kuitenkin enemmän kuin teoria. Niinpä jo ensimmäisellä kerralla pääsette kokeilemaan valvotusti ampumista. Ilahduttavaa on havaita, että nuoria on on tullut tämänkin verran mukaan, sanaili Antero Leppänen.
12-vuotias
- Kuula-aseiden lisäksi olen ampunut myös ilma- ja pienoiskiväärillä. Ihan mielenkiinnosta tulimme isän kanssa tänne, kertoili Samu Turunen.
Juniorijoukon nuorin oli 7-vuotias
Etäisyyden arviointi kuuluu lajiin olennaisena osana, aivan samoin kuin ampuminen ja juokseminen tai hiihtäminen.
Lapset pääsivät ammunnan jälkeen näyttösuojaan katsomaan omaa tauluaan, ja hyvin näytti osumia syntyvän.
- Henri, sinäkin ammuit kaikki viisi laukausta tauluun, iloitsi Sirkka Hartikainen lapsenlapsensa suorituksesta.
Taru Hartikainen puolestaan napautti yhden kympin, kaksi ysiä, kahdeksikon ja kuutosen. Ei lainkaan hullummin 10-vuotiaalta.
Kyösti Hallikainen oli innoissaan lasten keskellä, sillä hän kertoi, ettei ole koskaan aikaisemmin kouluttanut näin nuoria harrastajia.
- Olen kuitenkin ollut mukana vuodesta 1974. On todella tärkeää, että saisimme lisää nuoria mukaan. Ukkoutunuttahan porukka alkaa hyvin pitkälti olemaan, myönsi Hallikainen.
URMAS harjoittelee kesäaikaan keskiviikkoisin klo 18 Hanhilammilla, joten mukaan voi tulla milloin vaan.
- Rohkeasti vain mukaan, sillä opastamme ja neuvomme mielellämme, totesi puolestaan Antero Leppänen.
|
|
|
Etäisyyden arviointikyky on tärkeä taito metsästäjälle, sillä luonnossa ampumamatkaa ei ole määritetty valmiiksi, kuten ampumaradalla. Juoksumatka on 4-5 kilometriä maastoradalla. Juoksumatkaa voidaan lyhentää kilometrin nuorimpien S15 ja iäkkäimpien M70 -sarjoissa. Asetta ei kanneta hirvenjuoksussa mukana, vaan se säilytetään ampumapaikalla asetelineessä. Etäisyyden arvioinnissa kilpailija pyrkii mahdollisimman tarkasti arvioimaan etäisyyttä kahteen maastoon 50-200 metrin matkan päähän sijoitettuun hirvenpääkuvioon. Arvioinnista saa enintään 300 pistettä ja jokainen virhemetri vähentää tulosta kahdella pisteellä. Ammunta sijoittuu juoksutaipaleen jälkimmäiselle puoliskolle ja siinä ammutaan 10 laukausta seisten suomalaiseen hirvikuvioon. Ammunnassa käytetään asetta, jonka luodin läpimitta on vähintään 6,5 millimetriä ja joka käyttää keskisytytteistä patruunaa. Nuoret voivat ampua pienoiskiväärillä. Ammunnasta saa enintään 600 pistettä, eli ammuntasarjan tulos kerrotaan kuudella. Hirvenjuoksukilpailun maksimipistemäärä on 1 200 pistettä, josta ammunnan osuus on 600, juoksun 300 ja matkan arvioinnin 300 pistettä. |
