EmediateAd

Huomenna tunnustetaan väriä

A A
13.8.2010 12:01
Kuva: Joonas Hukkanen

Otteluohjelma vuodelta 1988 ja 90-luvulta peräisin oleva pallo joukkueen nimikirjoituksilla ovat Osmo Koposen rakkaimmat Fulham-esineet.

Teemu Stubin

Tuleva viikonloppu räjäyttää jälleen pankin monella kotisohvalla, kun maailman seuratuin jalkapallosarja, Englannin Valioliiga, potkaistaan käyntiin lauantaina.

Suomalaispelurien määrä Valioliigassa vähenee vuosi vuodelta, joten katsojan huomio keskittyy korostetusti omaan brittinurmien sydänkäpyyn.

- Aloin kannattaa Fulhamia 1960-luvun puolivälissä. Sattuman kautta se homma lähti. Kai siinä oli vähän sellaista erottumisen haluakin, sillä kaikki muut kannattivat tuohon aikaan Manchester Unitedia tai Chelseaa, muistelee iisalmelainen jalkapallotuomari Osmo Koponen.

Koponen on erään lajin harvinaisuus Suomessa, sillä Fulham-kannattajia ei täällä ole liiaksi asti.

- Iisalmessa taidan olla jotakuinkin ainoa, Koponen naurahtaa.

Vaikka Koponen on pitkän linjan Fulham-mies, hän ei harmikseen ole vielä kertaakaan päässyt paikan päälle Craven Cottage-stadionille.

- Reissu on ollut suunnitelmissa, mutta on aina kaatunut johonkin esteeseen. Talvella olisi taas tarkoitus lähteä.

Alkuajoilta Koponen muistaa joukkueesta yhden pelaajan ylitse muiden, vuoden 1966 Englannin maailmanmestarijoukkueessa pelanneen laitapuolustajan George Cohenin.

Nykyporukassa ei ehkä ole yhtä valovoimaisia pelimiehiä, mutta esille nousevat silti norjalaistoppari Brede Hangeland ja kokenut veräjänvartija Mark Schwarzer.

Fulhamin alkavaa kautta leimaa eniten valmentajavaihdos. Joukkueen uskomattomaan liitoon viime kaudella luotsannut Roy Hodgson loikkasi Liverpoolin peräsimeen.

- Tilalle tuli kuitenkin loistotyyppi. Uusi valmentaja Mark Hughes oli huippupelaaja, ja luotan häneen täysin myös valmentajana, Koponen kertoo.

Suomen kannatetuimmat valioliigajoukkueet lienevät tällä hetkellä Manchester United ja Liverpool - arkkiviholliset. Iisalmestakin näiden ryhmien kannattajia löytyy.

- Joskus 13-14-vuotiaana katsoimme Kakkoselta Valioliigaa kaverien kanssa. Muut kannattivat sinistä, minä vastarannan kiiskenä tartuin punaiseen, kertoo intohimoiseksi Liverpool-mieheksi tunnustautuva Ari Lukkarinen.

Tämä kapinareaktio jäi elämään. Legendaariset Anfieldin punaiset tempasivat Lukkarisen mukaansa ikihyviksi. Takana on jo noin neljännesvuosisata täysiverisenä "scouserina".

- Joukkueella on loistavat fanit ja pitkät perinteet. Anfield Road on lisäksi uskomaton areena, joka tosin saattaa jäädä historiaan uusien omistajien ilmaantuessa, Lukkarinen murehtii.

Tälle kaudelle Lukkarinen asettaa realistisen tavoitteen: sijat 4.-5. Hänestä on helpottavaa, että vastoin pelkoja Reds onnistui pitämään runkomiehensä, Steven Gerrardin ja Fernando Torresin. Kaikkien aikojen suosikkipelaajaa ei tarvitse kauaa miettiä. Hän löytyy jo sydämen menetyksen alkutaipaleelta.

- Kenny Dalglish, ilman muuta.

PK-37:n edustusmiehistöstä tuttu Jani Vidgren edustaa tyystin päinvastaista kantaa. Hänen sydämessään on erilaista punaa.

- Joskus seitsemän vanhana pelasin kortteliliigaa joukkueessa nimeltä Makkaralahden Manu. Brittikentiltä löytyi oma ManU:nsa, joten kauaa ei tarvinnut miettiä. Sen jälkeen ei oikein ole enää ollut muita joukkueita.

PK:n joukkueesta löytyy myös Liverpoolin miehiä, muun muassa toppari Juho Ruotsalainen. Vidgren ei toki myöskään ole United-vakaumuksineen yksin.

- Kyllä me treeneissä aina välillä saamme väittelyä aikaiseksi. Turhaahan se on, sillä tällä kaudella United hoitaa mestaruuden pitkään yhdessä olleen runkomiehistön voimalla, Vidgren päättää voitonvarmana.