Y-kromosomit vievät alkulähteille

7.8.2011 12:01

DNA:sta mitatut haploryhmät Suomessa vuonna 2010. Eniten on N-haploryhmää, joka on peräisin suomalais-ugrilaiselta patrilinjalta. Sukutietoa Komulaisista -kirjan kuvitusta.

Pirjo Nenola

ovat keskustelleet DNA-analyysien käytöstä osana tutkimusta nyt muutamia vuosia. Tänä vuonna ilmestyneiden sukukirjojen joukossa on Komulaisten Sukuseura ry:n teos Sukutietoa Komulaisista. Siinä esitellään myös DNA-analyysien käyttöä ja mahdollisuuksia sukuyhteyksien selvittämisessä.

Iisalmelainen Eero Komulainen ja helsinkiläinen M. Sjöström kirjoittavat yhteisissä artikkeleissaan DNA-analyyseista, joiden avulla on tutkittu Komulaisten etnisestä taustaa ja eri sukuhaarojen yhteyksiä.

Sukuseurat, jotka pohtivat DNA-testien mahdollista hyödyllisyyttä omissa sukututkimuksissaan, saanevat Komulaisten kirjasta hyvää taustatietoa, koska Eero Komulainen ja M. Sjöström selittävät varsin perinpohjaisin esimerkein, millaisia päätelmäketjuja DNA-analyysit ovat Komulaisten polveutumis- ja sukulaissuhteista avanneet.

Omassa artikkelissaan Sjöström kirjoittaa Y-kromosomien geenitutkimuksen osoittavan, että Komulaisten sukulaismiehiä olisivat mm. varjagiruhtinas Rurik ja Liettuan suuriruhtinaskunnan hallitsija Gediminas.

Nimistötutkimuksesta ja asutushistoriasta kiinnostuneille Sukutietoa Komulaisista tarjoaa taustatietoa sukunimien käytöstä menneinä vuosisatoina sekä asutuksen leviämisestä ja sukujen liikkumisesta Savoon ja Kainuuseen.

Eero Komulainen ja M. Sjöströn toteavat, että sukunimi Komulainen on todennäköisesti variantti ortodoksisesta pyhimyksen nimestä Pakhomios, joka on kreikankielinen käännös muinaisegyptiläisestä nimestä Pakom, Pahom, joka tarkoittaa kotkaa tai haukkaa.

Sukututkija Erkki J. Hämäläinen esittelee Komulaisten eri sukuhaarojen esi-isiä. Suvun vanhin sukunimeltä tunnettu jäsen on Pietari Kamalainen Juvalta. Hänet mainitaan ensimmäisen kerran veroluettelossa vuonna 1541.

Kirjassa tulee esille, miten vaativaa sukututkimus on. Komulaistenkin sukua eri aikoina tutkineilla eri henkilöillä on erilaisia tulkintoja polveutumisesta.

Henkikirjoissa sama ihminen saattaa esiintyä eri nimillä. Esimerkkinä Hämäläinen käyttää Kauppi eli Jaakko Antinpoika Komulaista eli Tikkasta, joka asui 1600-luvun puolivälissä Iisalmen pitäjän Kauppilan kylässä ja otti sitten viljelykseen autiotilan Sukevalla, jonka jälkeen hänen sukunimensä on merkitty Tikkaseksi.

Hämäläinen arvelee, että Kauppi Komulainen viljeli Tikkasille kuulunutta autiota. Länsi-Suomessa ja Viipurin Karjalassa oli tapana, että autiotilalle tullut uusi viljelijä alkoi käyttää tilan entisen asukkaan sukunimeä. Ehkä muualta tullut viranomainen käytti maakirjaa laatiessaan muualta omaksuttua tapaa ja merkitsi Komulaisen Tikkaseksi.

Nimistöntutkijat ovat selvittäneet, että Kauppi on katsottava Jaakko-nimen muunnokseksi, mikä selittää etunimen vaihtelun.

Etu- ja sukunimistä sukuteoksessa kertovassa tieto-

ruudussa kerrotaan, että Savossa ja Kainuussa nainen kirjattiin asiakirjoihin 1800-luvun puoliväliin saakka aina isänsä, ei miehensä nimellä. Usein sukunimi sai päätteen -tar/-tär. Esimerkiksi vuoden 1713 kirjauksessa Pekka Erkinpoika Komulaisen vaimo oli Reetta Tolotar.

Käytäntö jatkui vielä 1910-luvullakin. Vasta vuoden 1929 avioliittolaki pakotti vaimon käyttämään miehensä sukunimeä.

Vaimon omaisuus oli erillään miehen omaisuudesta ja se pysyi uudessa kodissakin erillään miehen omaisuudesta.

Komulaisille ja Komulais-sukuun kuuluville lähes tuhatsivuinen sukukirja tarjoaa mittavan määrän perhetauluja henkilöhakemistoineen, joista voi tutkia eri sukuhaarojen sukupolvien kulkua. Tokikaan kaikki sukuun kuuluvat eivät ole tietojaan kirjaa varten antaneet, mutta kunnioitettavan paljon sukutietoa on saatu kerätyksi.

Sukunimeltään Komulaisia on väestössä keskimääräistä enemmän Kuhmossa, Sonkajärvellä, Sotkamossa, Vieremällä, Pyhännällä, Iisalmessa ja Kajaanissa. Nykyiseltä nimeltään Komulaisia on väestörekisterikeskuksen sukunimitilaston mukaan 3 499.

Sukutiedot perhetauluihin on koonnut Pentti Komulainen ja sukuhaaroja on viisi. Teokseen on koottu sukutietoa Komulaisista 1500-luvulta kevääseen 2010 saakka. Sukutietojen kerääminen jatkuu.

Kirjaan sisältyy myös arkistolähde- ja kirjallisuusviitteitä sekä taustaa sukuseuran alkutaipaleesta. Jonkin verran kirjassa on myös kuvia ja karttoja

Kirjan vastaava toimittaja on Hannu Komulainen ja muut toimituskunnan jäsenet Pentti Komulainen, Eero Komulainen, Kaarina Saramäki ja Tuija Ritola.

Kommentoi artikkelia

Kommentit

Kommentoi