Verkkopalveluiden käyttö kasvoi kirjastoissa rajusti

A A
26.2.2010 11:02
Kuva: Pirjo Nenola

Iisalmen kirjastoon tuli toinen lainausautomaatti äskettäin. Tavoitteena on, että lainoista puolet tehdään itsepalveluna, jolloin henkilökunnan työpanos siirtyy rutiinista asiantuntijatyöhön.

Pirjo Nenola

Verkkokäynnit ovat lisääntyneet roimasti kirjastoverkko Rutakon kirjastoissa. Iisalmen vuoden 2009 kirjastotilastoja esitellytkirjastovirkailija/atk-vastaava Tuija Sirviö-Lappalainen kertoi, että heillä verkkokäynnit lisääntyivät 246 prosenttia.

- Käynti on siirtynyt verkkoon, Sirviö-Lappalainen kiteytti.

Samalla tavalla verkkokäynnit ovat kasvaneet räjähdysmäisesti myös muissa Rutakko-verkon kirjastoissa. Kasvu on niissä ollut noin 175 prosentin luokkaa.

- Verkkopalvelut ovat nousseet erittäin tärkeäksi kirjastopalveluiden käyttökanavaksi ja niiden kehittämiseen on suunnattava voimavaroja, samoin niiden käytön opetukseen, Lapinlahden kunnankirjaston kirjastotoimenjohtaja Katariina Järveläinen sanoi.

Hän arveli, että Rutakko-kirjastojen Lasten netti -verkkopalvelu on saattanut osaltaan vaikuttaa verkkopalveluiden käytön kasvuun.

Kiuruveden kirjastonjohtaja Marja Siponen lainasi toiminnanjohtaja Sinikka Sipilän Suomen kirjastoseuran 100-vuotisjuhlassa 8.2. esiin tuomaa ajatusta, että herätelainaus laskee, kun lainaajat toimittavat asioita verkossa ja toisaalta ihmiset haluavat lainata uutta. Jos kirjastoilla ei ole varaa hankkia uutta aineistoa, ihmiset ostavat uutuuskirjat kirjakaupasta.

Rutakko-verkon puheenjohtaja, Sonkajärven kirjastonjohtaja Matti Siika-aho totesi, että nykyisin ihmiset tekevät verkon kautta itse niin pitkälle kuin osaavat ja kääntyvät kirjastojen henkilökunnan puoleen vasta, kun tulee jokin ongelma.

Siika-aho näki kirjastoilla edelleen tärkeän merkityksen myös fyysisenä käyntikohteena. Paikallistuntemusta ja kokoelman tuntemusta tarvitaan - nyt ehkä vielä enemmän kuin aikaisemmin.

Iisalmen kirjaston musiikkiosaston osastonjohtaja Petri Lehto-oksa totesi, että kirjasto tarjoaa nyt asiakkaalle teknistä resurssia ja kirjastonkäyttö on muuttunut. Se pitää osata hyödyntää.

- Kirjasto on nyt entistä monipuolisempi paikka. Kirjaston tarve ei vähene, vaan netti avaa asiakkaille avaran, globaalin kirjaston, sanoi Keiteleen ja Pielaveden kirjastojen kirjastonjohtaja Sirpa Tyni.

Lainaus on lievässä laskussa mm. siksi, että kuntien asukasmäärä on laskenut.

Poikkeuksiakin on. Kiuruveden kirjastossa vuonna 2009 sekä lainaus että fyysiset käynnit kasvoivat merkittävästi. Lainaus nousi 15,3 prosenttia ja kirjalainaus 20,1 prosenttia. Lainaajien määrä nousi 16,1 prosenttia ja fyysiset käynnit 22 prosenttia.

Marja Siponen sanoi, että syynä on uuden kirjaston käyttöönotto noin vuosi sitten. Hyötypinta-alaa on nyt 214 prosenttia enemmän kuin entisessä kirjastossa. Aukioloajat ovat lisääntyneet lähes 20 prosenttia. Käytössä on nyt myös lehtienlukusali.

Varpaisjärven lähikirjastossa fyysiset käynnit kasvoivat viime vuonna 11 prosenttia. Katariina Järveläinen uskoo, että kävijämäärän kasvuun vaikutti koulukyytiä odottaville oppilaille suunnatut lukutuokiot ja kirjastonkäytön opetuksen aloittaminen perusasteen koululaisille.

Tämän kevään aikana kirjastonhoitaja Laura Nurminen on vetänyt koulun alkua odottaville ekaluokkalaisille lukutuokioita.