| Kirjaudu sisään | Tunnukset hukassa | Tilaa lehti | Jätä ilmoitus | Yhteystiedot |
|
|
|
Vähemmistökansat nousivat ekologian rinnalle
Hannu Hyvösellä on dokumenttiohjaajana sekä ekologinen, vähemmistökansan että juridinen näkökulma.
- Suomalaisten on oikeus kuulla, mistä siinä Suomen valtiota syytetään, iisalmelais-Vieremäläinen
Hyvösen ohjaama dokumentti kertoo saamelaisnäkökulman Inarin metsänhakkuisiin. Kansainvälisillä festivaaleilla näkökulmaa on pidetty elokuvan vahvuutena. YLE ei ole kuitenkaan halunnut sitä ohjelmistoonsa.
- Lähdin ekologisilta pohjilta liikkeelle, mutta sain tukea ja ohjausta tuoda esille myös saamelaiskysymyksiä, Hyvönen sanoo. Dokumentin dramaturgi on
Hyvönen sanoo, että Ylä-Lapin maaoikeuksista puhuminen on edelleen tabu.
- Suomen valtio ei ole pystynyt näyttämään dokumentteja, jotka osoittavat omistusoikeuden siirtyneen saamelaisväestöltä valtiolle, Hän sanoo.
- Kysymys ei ole suomalaisten ja saamelaisten välisestä ristiriidasta. Suomalaiset eivät hyväksyisi valtion toimia Lapissa, jos saamelaisten näkökulma tuotaisiin julkisuuteen, Hyvönen uskoo.
- Saamelaiset ovat rauhallisia, ironisella huumorilla ikäviinkin asioihin suhtautuvia ihmisiä, joiden kielestä esimerkiksi puuttuu sota-sana kokonaan. Saamelaiset kokevat tulleensa suomalaisessa yhteiskunnassa hyvin syrjäytetyiksi.
- Saamelaisten kulttuurin tilanne on ahtaalla Suomessa, hän sanoo.
- Koen, että saamelaisten lisäksi suomalaiset metsänomistajat ovat kolonialismin kohteena. Nyt nähdään, miten ylikansalliset yhtiöt käyttäytyvät, kun Suomen metsät on hakattu. Meille jää valtavat taimikonhoito- ja harvennushakkuukulut, Hyvönen sanoo.
Hyvöselle itselleen järkyttävintä kuvallista aineistoa dokumentissa on sen lopputekstien alla oleva, ilmasta kuvattu Ylä-Lapin maisema, jossa paljastuu, miten paljon siellä metsiä todella on hakattu. Jäljelle on jätetty kulissimetsät, jotka estävät hakkuiden hahmottamisen maan tasalta.
- Porojen talvilaidunmetsistä on menetetty huomattavin osa. Mikä muu ammattiryhmä kuin poronhoitajat, hyväksyy, että 20-40 prosenttia elinkeinon perustasta otetaan pois, Hyvönen kyysyy.
Hyvönen teki elokuvaansa epilogin, joka kertoo, että tällä hetkellä Metsähallitus kuljettaa lappilaista puuta, jolta kestää 200 vuotta kasvaa täyteen mittaansa, Ivalon polttolaitokseen energiapuuksi.
- Tämän dokumentin tekeminen on ollut niin ankara koulu, että nyt kun se on ohi, on tunne, että on oppinut jotakin, Hyvönen sanoo.
Parhaillaan hänellä on työn alla useita dokumentteja. Osuuskunnan seuraava projekti on todennäköisesti nyt sekä Viron että Venäjän alueella asuvista setukaisista. Nepaliin sijoittuva dokumenttihanke on jo alkanut. Hyvösellä on suunnitteilla myös dokumentti argentiinalaisesta hengenheimolaisestaan työnimellä Gardener of recistance.
Hyvönen on tyytyväinen, että on pystynyt antamaan näytön osaamisestaan, joten seuraavien dokumenttien rahoitusta on helpompi hankkia. Last Yoik in Saami forest? -elokuvallaon myös amerikkalainen jakelija.
- Kansainvälisten ovien aukeneminen on ollut suuri helpotus!
|
|
