Teatteri Norsu rakastui kantaaottavaan näytelmään

5.5.2012 10:59
Kuva: Pirjo Nenola

Titta Koistinen (edessä) aikoo suunnata teatteriopintoihin Englantiin. Sonja Mikkosta kiinnostavat kuvataide ja ilmaisutaito.

Pirjo Nenola

Lapinlahti-salissa leijuu saippuakuplia.

- Romeon ja Julian jälkeen päätimme, että seuraavaan näytelmään tulee mukaan saippuakuplia. Vielä en tiedä mihin kohtaan, mutta tulee, hymyilee Lapinlahden Teatteri Norsun ohjaaja Anni Marin, kun norsulaiset kokoontuvat harjoittelemaan kokon perheen näytelmää Kymmenen tikkua laudalla.

- Teimme koko viime syksyn improvisaatioharjoituksia ja klovneriaa. Tammikuussa päätimme, että tehdään vain jokin juttu, ohjaaja Anni Marin kertoo.

- Viivi Mustonen löysi tämän näytelmän ja me kaikki rakastuimme siihen.

- Yritimme löytää koko perheen kantaaottavan näytelmän. Monen mutkan kautta löysin tämän ja ajattelin, että tämä on Annin tyylinen näytelmä, joka etenee lapsen näkökulmasta. Näyttelijätkin halusivat tämän, Mustonen selittää.

Näytelmän on käsikirjoittanut Heidi Junkkaala. Anni Marin sanoo, että aihe on lastennäytelmäksi poikkeuksellinen. Se käsittelee lasten ja vanhempien kohtaamattomuutta ja sitä, että lapset alkavat ottaa aikuisten roolia ja päinvastoin.

Aikuisilla on fantasiaakin sisältävässä näytelmässä työkiireitä ja parisuhdeongelmia. Heidän välisensä riitely haittaa koko perheen elämää. Näytelmän keskeisin henkilö on alakouluikäinen Anna.

Teatteri Norsussa näytelmää on tehnyt kahdeksan hengen näyttelijä- ja kahdeksan hengen skenografiaryhmä. Jälkimmäinen vastaa lavastuksesta, puvustuksesta, valoista, musiikista ja graafisesta ilmeestä.

- Olen ollut hirveän vaativa. Olemme tehneet tätä nopealla aikataululla, mutta norsulaiset ovat hirveän sitoutuneita. On ihanaa, ettei hyvästä jäljestä ryhdytä lipsumaan, Marin sanoo.

Viivi Mustonen suosittelee näytelmää kolmasluokkalaisista ylöspäin, mutta vanhempiensa kanssa sitä voivat tulla katsomaan eskari-ikäisetkin.

- Olen aina halunnut näytellä. Halusin tulla tähän näytelmään näyttelijäksi, mutta päädyin skenografiapuolelle, Sonja Mikkonen kertoo.

- Aluksi ei tajuakaan, kuinka iso työ on lavastaa ja puvustaa ja vastata muuten, että kaikki on kunnossa musiikkia ja valoja myöten. On pitänyt suunnitella ja hankkia puvut ja kysyä välillä ohjaajalta neuvoa, Mikkonen taustoittaa.

- Katsojasta tuntuu, että näyttelijät tekevät näytelmän, mutta oikean työn tekevät skenografit, näyttelijäryhmään kuuluva Titta Koistinen sanoo.

Hän oli mukana jo Norsun viimevuotisessa Romeossa ja Juliassa.

Sekä Mikkonen että Koistinen käyvät nyt lukion ensimmäistä vuotta. Koistinen muutti Lapinlahdelle Sotkamosta kahdeksannelle luokalle. Sotkamossa hän oli mukana kesäteatterissa.

- Aluksi kun Norsuun tulee, ei tiedä, miten tämä toimii, mutta äkkiä tuntee, että ollaan yhtä suurta norsuperhettä ja se on tosi hienoa, Koistinen kertoo kokemuksesta.

Titta Koistinen on harkinnut näyttelemisestä itselleen ammattia. Hän aikoo lukion jälkeen suunnata Englantiin ja hakea siellä näyttelijäkorkeakouluun. Jos sen ovet eivät avaudu, hän opiskelee kätilöksi ja muuttaa Englantiin joka tapauksessa.

- Englannin kieli on lähellä sydäntäni, hän perustelee.

Sonja Mikkonen pohtii, että hän opiskelisi mieluummin kuvataiteen ja ilmaisutaidon opettajaksi kuin lähtisi näyttelijäopintoihin. Tosin häntä kiinnostavat myös kielet ja kirjallisuus sekä kääntäminen.

- Ehkä minäkin haluaisin muuttaa Englantiin, hän arvelee.

- Kymmenen tikkua laudalla on lapsen tasolla ymmärrettävä ja iloinen näytelmä, ei masentava, Titta Koistinen luonnehtii sunnuntaina 13.5. kello 15 ensi-iltaansa Lapinlahti-salissa tulevaa näytelmää.

Kommentoi artikkelia

Kommentit

Kommentoi