EmediateAd

Suvun sisäiset vaikutukset ja jatkuvuus kiinnostivat

A A
26.8.2011 10:00
Kuva: Riitta Kumpulainen, arkisto

Elokuvahistorioitsija ja -ohjaaja Peter von Bagh on laajan työuransa aikana tarttunut jo toisen Iisalmessa vaikuttaneen merkkihenkilön elämään. Aiemmin hän on dokumentoinut Edvin Lainetta, nyt kohteena oli Juhani Aho läheisineen.

Pirjo Nenola

- Katson olevani iisalmelaisten dokumentaristi. Kenestä tekisin kolmannen dokumentin? elokuvahistorioitsija ja -ohjaaja Peter von Bagh lohkaisee.

Edvin Laineesta aikanaan dokumentin tehneen von Baghin uusin käsikirjoitus ja ohjaus on Lastuja - taiteilijasuvun vuosisata. Dokumenttielokuva saa kantaesityksensä Helsingin juhlaviikoilla Bio Rexissä sunnuntaina 28.8.

Dokumentti nähdään tuoreeltaan myös YLE Teemalla 10.9., 11.9., 15.9. ja 16.9.

Peter von Baghin esseedokumentti kertoo suomalaisen taiteen tarinaa 1800-luvun lopulta nykyaikaisen Suomen syntyyn Juhani Ahon, hänen läheistensä ja sukunsa kautta. Keskeisiä henkilöitä ovat Ahon lisäksi hänen vaimonsa taidemaalari Venny Soldan-Brofeldt, seuraavaa sukupolvea edustavat elokuvantekijät Heikki Aho ja Björn Soldan sekä Heikin tytär, valokuvaaja Claire Aho.

Claire Ahon poika Jussi Brofeldt otti häneen yhteyttä ja pyysi tekemään dokumenttia Aho&Soldan-yhtiöstä. von Bagh ei lähtenytkään tekemään dokumenttia elokuvayhtiöstä, vaan hän ryhtyi rakentamaan sitä ketjuajatuksen pohjalta.

von Bagh näkee jatkuvuuden jo Juhani Ahoa ja Venny Soldan-Brofeldtia edeltävältä sukupolvelta asti. Dokumentissaan hän tuo esille "aatteiden miehen" eli Venny Soldan-Brofeldtin ja Tilly Sodlanin isän August Soldanin, joka oli mm. Suomen rahapajan johtaja, mutta ennen kaikkea filosofi.

- Se oli hirveän tärkeä kuvio! von Bagh sanoo August Soldanin roolista.

- Minua kiinnostivat suvun sisäiset vaikutukset, jatkuvuus ja rinnakkaisuus.

Hän toteaa, että Juhani Ahon poikien elokuvissa näkyvät isän tekstit. Pojat jatkoivat teemoja, jotka Aho pani alulle 1880-luvulta. Sieltä taas Claire Aho jatkoi, von Bagh sanoo.

- Venny jää usein katveeseen kuvion henkilöistä, ja tuon häntä esille dokumentissa. Koen, että pojat saivat perinnön tasavahvoilta vanhemmilta - he ovat hirmuisen vahvojen persoonallisuuksien lapsia, von Bagh sanoo.

Heikki Aholla ja Björn Soldanilla on von Baghin mielestä ainutlaatuinen asema suomalaisessa dokumentissa. Claire Aho oli taas valokuvaajana suvereeni omana aikanaan.

von Baghin dokumentissa kirjallisuuteen suuntautunut Antti Aho ei ole samalla tavalla esillä kuin veljensä Heikki ja velipuolensa Björn.

Elokuvassa von Bagh kiteyttää, että Juhani Aho loi suomalaisia enimmin säväyttäneet ja kestävimmiksi kuviksi osoittautuneet tiivistykset siitä, miten perinteinen yhteisö alkaa muuttua. Venny Soldan-Brofeldt aukaisi töissään ovia kulttuurieliitin maailmaan ja näki tulevaisuuteen.

Heikki Aho ja Björn Soldan olivat uuden taiteenalan uranuurtajia. Molemmat kuuluivat 1930-luvulla ABISS-ryhmään, joka suosi modernia valokuvakäsitystä. Sen mukaan valokuvan ei pitänyt enää perinteisellä tavalla matkia kuvataidetta vaan keskeisiksi aiheiksi nostettiin kaupunki, koneet, liike ja sen kesto.

Heikki ja Björn perustivat vuonna 1925 Aho & Soldan -yhtiön. Se valmisti vuosina 1927-1950 yhteensä liki 400 elokuvaa - dokumentteja sekä uutis-, propaganda-, mainos- ja yritysfilmejä. 1930-luvun Aho-Soldanin elokuvissa on tiivistynyt jälkipolville vuosikymmenen olemus.

Sekä ulko- että studiokuvaukseen erikoistuneesta Claire Ahosta tuli suomalaisen värivalokuvauksen uranuurtaja, joka kuvasi 1950-60-luvuilla mainos- ja kansikuvia sekä kuvareportaaseja kymmeniin johtaviin aikakauslehtiin. Aho kuului 1950-1960-luvuilla myös Suomen merkittävimpiin elokuvaajiin.