EmediateAd

Sekunnin murto-osa voi ratkaista

10.1.2012 18:06
Kuva: Pirjo Nenola

Paula Jääskeläisellä sekä Pekka Huttusella (takana vas.), Eino Kauppisella (edessä vas.) ja Harri Riikillä on kokemusta, mitä kaikkea harrastajateatterissa tapahtuu näyttämön takana.

Pirjo Nenola

Joskus on sekunnin murto-osista kiinni, että näyttämöllä kaikki näyttää siltä kuin pitääkin.

Nyt Himmelissä puvustajana ja "jokapaikanhöylänä" eli oikeastaan tuotantovastaavana toimiva, aiemmin myös Iisalmen Teatterissa mukana ollut Paula Jääskeläinen kertoo, miten Himmelin Tangoilta Pörsänmäessä -musiikkinäytelmän ensi-illassa Inkeriä ja Tiltaa näyttelevältä Kaija Huttuselta oli mennyt vetoketju rikki juuri, kun hänen piti mennä takasin näyttämölle.

- Onneksi oli kaksi säppineulaa lähellä ja hatun kukkakoriste vielä peittämään, Jääskeläinen nauraa.

- Kaijala on kaksoisrooli ja hän vielä laulaa taustaa Sammakkoprinssissä samalla kun vaihtaa nopeasti vaatteita näyttämön takana, Jääskeläinen jatkaa.

Tilanteet näyttämön takana ovat monesti täpäriä, mutta katsojat eivät niitä huomaa. Jääskeläinen ja muut näyttämön takana toimivat pitävät huolen, että kaikki sujuu.

- On hirveän tärkeäkin merkitys, että esineet ovat määrätyllä paikalla, kun näyttelijä käy just ottamassa sen siitä, Jääskeläinen kertoo.

Tärkeää on myös se, että näyttelijöiden puvustus ja lavastus ovat juuri oikeanlaisia. Käsikirjoituksen kannalta saattaa vaikkapa juuri tietynlainen sormus olla hyvin olennainen.

- Ohjaaja kertoo, mitä haluaa, ja sitten ruvetaan katsomaan, kellä on mitäkin, harrastajateattereiden monitoimimies Harri Riiki kertoo tiimityöstä, jolla etsitään esineistöä ja puvustusta.

- Tavaraa löytyy kotoa ja tutuilta, kertoo Eino Kauppinen, joka on löytänyt tarvittavaa tarpeistoa myös vaikkapa Hietaniemen torilta.

- Ja viime tingassa lainataan toisilta teattereilta, Jääskeläinen kertoo.

- Käsilaukut ovat kova sana. Ja jos emalisangon löydän kirppikseltä, heti ostan sen varastoon, hän jatkaa.

Kirjekuoret, rannekellot, vanhat sanomalehdet, rusetit, soljet, Hankkijan lippikset... Kaikkea tarvitaan.

Musiikkia moniin näytelmiin eri harrastajateattereille tehnyt ja niissä näytellyt Pekka Huttunen luonnehtii puvustuksen ja tarpeiston hankintaa sekä lavastusta palapelin kokoamiseksi. Palapeliin kuuluvat myös valo- ja äänisuunnittelu.

- Valot ovat hirveän tärkeät. Pitää esimerkiksi katsoa, meneekö lavastus liian synkäksi tietyllä valolla, Jääskeläinen taustoittaa.

- Musiikki on kantava voima, hän lisää.

Huttunen kertoo, että musiikilla voi esimerkiksi liittää kohtauksia toisiinsa ja siirtää kerrontaa ajassa eteenpäin. Musiikin avulla draamaa voi syventää tai iloa korostaa.

Harrastajateatterien osaavaan tekijäjoukkoon kuuluvat myös kahvion ja naulakon pitäjät sekä lipunmyyjät.

- Tämä on ryhmätyötä parhaimmillaan - kuin perhe, Jääskeläinen määrittelee.

- Vuorovaikutuksesta syntyy motivaatio tekemiseen, kokee Pekka Huttunen, joka uhrasi viime elokuussa kesälomansa tehdäkseen Tangoilta Pörsänmäessä -musiikkinäytelmään sovitukset ja taustanauhat.

- Jokainen on löytänyt oman tehtävänsä, Eino Kauppinen huomauttaa. Hän oli jo viime vuonna Himmelin taustajoukoissa ja on aiemmin tehnyt Iisalmen Teatterille lavastuksia.

Puvustajan pitää olla rohkea. Paula Jääskeläinen kertoo, ettei näyttelijöidenkään pidä hätkähtää, koska puvustaja joutuu koskettelemaan heitä vaatteita sovitettaessa ja tarkistettaessa vaikkapa sitä, että miesnäyttelijän housut istuvat kauluksesta hyvin.

Puvustajalla on myös kaikenlaisia niksejä. "Huonossa hapessa" olevaan vetoketjuun voi laittaa avainrenkaan, jonka saa kiinni nappiin, ja eipä vetoketju sitten retkahda kesken kaiken auki.