| Kirjaudu sisään | Tunnukset hukassa | Tilaa lehti | Jätä ilmoitus | Yhteystiedot |
|
|
|
Savolaiskylä pohjalaisten rinnalla
Tavastkengän Nuorisoseura vietti 30-vuotisjuhlaansa vuonna 1948. Juhlat pidettiin entisen suojeluskunnantalon, silloisen nuorisoseurantalon pihalla. Taustalla näkyy Tavastkengän kauppakatua, jossa etualalla juhlakorokkeen takana on Veikko ja Vilma Hukkasen kauppa ja kauempana Pyhännän Osuuskaupan Tavastkengän myymälä.
Pyhännän Tavastkenkä kolmen maakunnan rajalla on erityinen kylä. Se on savolaistyyppinen kylä mäkineen pohjalaisen maiseman ja pohjalaisten asukkaiden rinnalla.
Tavastkengän kylähistorian julkaisujuhlaa vietettiin sunnuntaina Tavastkengän koululla. Laajan, 800-sivuisen historiateoksen on kirjoittanut kylän "oma poika", oululaistunut historiantutkija FL
Teos sisältää 25 karttaa ja yli 200 valokuvaa, jotka on koottu kyläläisten perhealbumeista. Muistelutilaisuuksien ja haastatteluiden kautta kirjaan on antanut tietoja yli 200 entistä ja nykyistä tavastkenkästä.
Kirja sisältää täysin uutta tutkimustietoa, jota on verrattu lähialueiden ja koko Suomen maaseudun historiaan.
- Tavastkenkä on ollut aikoinaan puoli Pyhäntää. Siellä on ollut vanhin ja vankin asutus, Leiviskä kertoo.
Parhaimmillaan Tavast-kengän väkiluku oli 1 100 asukasta eli puolet pitäjän asukkaista. Siellä oli viisi kyläkauppaa, kaksi koulua, pankki, posti, apteekki ja kahvila.
Nykyisen Pyhännän kunnan ensimmäinen asutus oli kivikaudella juuri Tavaskengällä. Leiviskä mainitsee, että vanha Siikajoen uoma muodosti merenlahden ja siellä oli hyvinkin voimakasta asutusta.
- Paikka oli voimakkaimmin asuttu koko Siikajokilaaksossa, Leiviskä kertoo.
Pronssi- ja rautakauden asutuksesta Tavastkengälläkään ei tiedetä paljoa, mutta muutamia löytöjä sieltä on tehty. Löytyjen joukossa on mm. kirves 800-luvulta.
- Ainakin alueella on liikuttu, mutta ei tiedetä, onko siellä asuttu.
Eränkäynnistä todistavat Lohipuron pyyntikuopat Salmiharjun alueella. Pyyntikuoppia on kahden kilometrin matkalla sata ja niillä on pyydetty peuroja.
Uudisasutus alkoi levitä Tavastkenkään 1500-luvulla. Leiviskät ovat asuneet Tavastkengällä 1600-luvun alusta lähtien.
Leiviskä sanoo, että sinne tuli samaa asutusta kuin Pohjois-Savoon Haukiveden rannalta. Tavastkengän suvuilla on yhtymäkohdat Kainuun ja Pohjois-Savon sukujen kanssa.
- Siikajokilaakson kylistä Tavastkenkä on savolaisin. Muihin kyliin uudisasutusta tuli rannikolta ja Karjalasta, Leiviskä kertoo.
- Kansanhokema on, että Tavastkenkä on Suomen suurin kylä, joka ei koskaan ollut kirkonkylä. Tällainen uskomus liikkuu, mutta en tiedä, pitääkö se paikkansa, Leiviskä huomauttaa.
Hän kertoo, että kun Pyhännän kunta itsenäistyi, kirkko päätettiin rakentaa keskelle pitäjää.
Monet asiat tulivat 1900-luvulla kuitenkin ensin Tavastkengälle ja sitten vasta kirkonkylälle, muun muassa Osuuskassa ja Osuuskauppa.
Suojeluskunnan keskuspaikka oli koko ajan Tavast-kengällä.
- Asutuksen keskittymä oli Tavastkengällä 1960-luvulle saakka, Leiviskä kertoo.
Kun oltiin vielä oltu Piippolan pitäjän osa, Pyhännän ensimmäinen kansakoulu tuli Ahokylälle ja toinen Tavastkengälle.
Maaltamuuton aikaan pyhäntäläisiä lähti Leiviskän tietojen mukaan hyvin paljon Ouluun ja Ruotsiin, mutta muuttoliike pysähtyi kuin seinään, kun Pyhännälle syntyi voimakas teollisuus. Tosin se tarkoitti muuttoa pitäjän sisällä ja Tavastkengältäkin muutettiin kirkonkylälle.
Nyt kylällä on 350 asukasta. Maanviljelys on Leiviskän mukaan vielä melko voimakasta, mutta kylältä kuljetaan myös kirkonkylän teollisuustöissä.
Matti Leiviskän työ oman pitäjän juurilla jatkuu, sillä hän on nyt tekemässä Pyhännän kunnan ja seurakunnan historiaa.
|
|
