EmediateAd

Onkivettä monien linssien läpi

18.2.2012 11:00
Kuva: Pirjo Nenola

Lapinlahti-Seuran juhlanäyttelyssä on mm. valokuva nuotanvedosta Väisälänmäen rannalla. Vasemmalla Martti Väisänen ja Hannes Nevalainen, vilttihatussa Savikon Hannes Ruotsalainen.

Kuva: Pirjo Nenola

Valokuvaaja Katja Lösönen on lähestynyt Onkivettä ja Merenkurkkua kauneuden ja sadunomaisuuden kautta.

Pirjo Nenola

- Taloudelliset, ympäristö- ja kulttuuriarvot tulevat esille tässä näyttelyssä. Onkivesi on osa Väisälänmäen kansallismaisemaa ja kansallismaisema ei ole pikkujuttu. Ollaan maailman parhaassa kylässä maailman parhaassa maassa. Sitä pitäisi kunnioittaa.

Näin sanoo lapinlahtelaissyntyinen, nykyisin Vaasassa asuva valokuvaaja Katja Lösönen esitelleessään Lapinlahden taidemuseossa avautunutta näyttelyään Pinnan alla, veden sinessä.

Lösönen lahjoittaa näyttelyn teosten myyntivoiton Lapinlahden kunnalle. Hänen ainoat ehtonsa lahjoitukselle ovat, että "Lapinlahti - maailman paras paikka" -slogan otetaan jälleen käyttöön ja tuotto menee alueelliseen hyvinvointiin ja Onkiveden suojeluun.

Lösösen kuvista julkaistaan myös vapaamuotoinen kuvateos, jonka tekstit on kirjoittanut kirjallisuuden tutkija Anna-Leena Toivanen.

- Mulla on estetisoitu näkemys luonnosta. Mä yritän nostaa esille vesien merkitystä kauneuden ja sadunomaisuuden kautta, Lösönen sanoo.

- Kun katselee Olavi Hiltusen ottamia kuvia Onkiveden tilasta, ymmärtää, miksi ihmisillä nousee halu suojella Onkivettä. Mitä tänne jää jäljelle, jos puhdas luonto lähtee? Lösönen kysyy.

- Kansalaisaktivismi on terve ilmiö. On ilahduttavaa nähdä, että paikalliset ihmiset ottavat asian omakseen, hän kokee.

Lösösen lempikuvia hänen omassa näyttelyssään ovat kranssikuvat. Niitä kuvatessaan hän oli onnellinen. Kalakranssikuvan kalat hän sai järjestämänsä leikkimielisen onkikilpailun.

Yleensä Lösösellä on journalistinen lähtökohta kuvissaan, mutta nyt hän lähestyi aihetta taiteellisemmin. Osa kuvista on Onkiveden ympäristöstä, osa Merenkurkun saaristosta, joka myös on kansallismaisemaa.

- Pohjois-Savo on minulle alitajuntaa. Vaasa on selkeää "se, mitä näet on se, mitä on" -seutua.

Lösönen huomauttaa, että itäsuomalaisten etu on suunnaton luovuus ja kyky abstraktiin ajatteluun.

Terveempi Onkivesi -yhdistyksen puheenjohtaja Olavi Hiltunen esitteli näyttelyn infossa 23 valokuvaa käsittävää Onkivesi-vihkosta, joka konkreettisesti ja melkein inhorealistisesti näyttää, missä kunnossa Onkivesi tällä hetkellä on.

- Olen antautunut Onkiveden puolesta taistelulle. Meillä on erittäin suuria uhkakuvia Onkivettä koskien, Hiltunen sanoo.

- Iisalmen reitin turvetuotanto pilaa vesiä Kallavedelle asti. Toinen uhkakuva on Talvivaaran tulo ja laajentuminen, Hiltunen kertoo.

Hiltunen mainitsee käyneensä äskettäin Talvivaarnan kaivoksella. Hän toteaa, että Talvivaaran kaivos on nyt laajentumassa sen harjanteen yli, joka jakaa vedet Nilsiän ja Iisalmen reiteille, joten Nilsiän reitin lisäksi päästöt alkavat koskea myös Iisalmen reittiä.

Vuonna 1952 perustettu Lapinlahti-Seura on koonnut juhlanäyttelykseen taidemuseon Miina-näyttelytilaan kulttuurihistoriallisen näkemyksen Onkivedestä. Seuran sihteeri Mirja Lehikoinen kertoo, että valokuvat ovat seuran arkistosta, entisen kulttuurilautakunnan arkistosta ja yksityisiltä. Esillä on myös ihmisten kirjoittamia muistoja sekä lehtileikkeitä, jotka liittyvät Onkiveteen.

Esillä on myös Lapinlahden palokunnan lahjoittama kartta vuodelta 1944, josta näkee myös sen aikaisen tiestön. Kartan on piirtänyt Olavi Puurunen.

Kuvien taustalla on verkkoja ja katossa lossari ja ammattikalastaja Heino Marinin käyttämä rysä.

Muistojaan Onkivedestä voi halutessaan kirjoittaa vielä näyttelyn ajan eli 28.4. saakka.