| Kirjaudu sisään | Tunnukset hukassa | Tilaa lehti | Jätä ilmoitus | Yhteystiedot |
|
Keskiviikko 8.2.2012 |
|
Monikerroksista kirjailijaa ei voi lokeroida yhteen -ismiin
FT Riikka Rossi, Juhani Ahon Seuran uusi puheenjohtaja Anneli Kauppinen ja professori Jyrki Nummi Aho-päivien tunnelmassa.
Kirjailija
Modernismi ei ole taiteen yksittäinen -ismi, vaan se sisältää useita eri taiteen suuntauksia, tyylisuuntia ja taiteenaloja. Nummi luonnehtikin sitä kattotermiksi. Hän totesi modernismin olleen ensimmäinen aidosti kosmopoliittinen taiteellinen suuntaus.
- Aho oli hyvin kansainvälinen kirjailija ,hän sanoi.
- Jos Aho laitetaan eurooppalaiseen kirjallisuuteen ja kuvataiteeseen, hän on aivan ajantasainen kirjailija, ja täällä kummallisuutena koetut selittyvät sen aikaisella modernismilla, Nummi selitti suomalaislukijoissa ja -kriitikoissa ristiriitoja herättäneitä piirteitä.
Yksin-teosta Aho suunnitteli kansainvälisille markkinoille. Siksi siihen on Nummen mukaan rakennettu myös skandaalimaisia aineksia. Huomion herättämisessä Yksin onnistui, mutta sitä ei kuitenkaan tuolloin käännetty keskeisille kielille.
Proosan modernismista Nummi toi esille katkelmallisen muodon, asymmetrisen jäsennyksen, arkisen maailman tietoisuuden kuvauksen, tradition ja menneisyyden kiellon sekä maailman merkityksettömyyden, frustraation, toiston ja halvaantuneisuuden.
Yksin-teoksesta Nummi listasi kolme modernistista piirrettä. Tekstistä löytää ajan sisäistyneen kokemuksen, tietoisuuden kuvauksen ja taiteellisen motivoinnin.
Naturalismiin Aho oli Riikka Rossin kertoman mukaan ehtinyt tutustua jo 1880-luvun alussa. Suomessa, mm.
Zolan mukaan kirjallisuudessa piti kuvata arkielämää, mutta ei onnea ja rakkautta vaan elämän varjopuolia.
Aho ei Canthin tavoin lähtenyt zolalaiseen yhteiskuntatieteelliseen kirjoittamiseen, vaan otti sen sijaan mallia mm.
Aho käyttää Yksin-teoksessa psykologista naturalismia, ihmisen mielenliikkeiden analyysiä. Rossi totesi, että jatkuvasta itsetarkkailusta oli kuitenkin tulossa modernille ihmiselle taakka. Yksin-teoksen nimikertojakin sen tajuaa. Hän sulkeutuu mieleensä ja kadottaa yhteyden arkimaailmaan.
Arjen vieraannuttamisesta alkaa muotoutua modernistinen estetiikka.
Rossi huomautti, että silloin, kun Aho kirjoitti Yksin-teosta, suomalaiset odottivat hartaasti suomenkielistä kansalliskirjailijaa, joka kohottaisi suomalaisen kirjallisuuden maailmankirjallisuuden joukkoon. Aholta odotettiin suurta kansallista romaania ja Yksin oli pettymys.
Kansanedustajat keskustelivat valtiopäivillä, oliko oikein lähettää kirjailija valtionapurahalla Pariisiin, kun hän tulee takaisin teoksen kanssa, jossa kuvataan yöelämää ja käyntiä Moulin Rougessa.
Jo Aho-päivien aluksi päiville osallistujat saivat nähdä Yksin-pienoisromaanin lukunäytelmänä.
Aho-päivien seminaari kokosi Iisalmen Kulttuurikeskukseen suomalaisia kirjallisuustieteilijöitä, mutta myös paikallisia kirjallisuudesta ja Juhani Ahosta kiinnostuneita kuulijoilta.
Kun Juhani Ahon Seuran järjestämä seminaariosuus päättyi, osallistujat lähtivät Jussin polulle. Matka vei ensin Vieremälle Kyrönniemen pappilaan, sitten Mansikkaniemelle Iisalmeen ja viimein Väärnin pappilaan Lapinlahdelle
Ylä-Savon kirjallinen yhdistys Panu on suunnitellut osallistujille kulttuuripainotteisen ohjelman myös lauantaille. Kun seurue on laskenut kukat Juhani Ahon haudalle, matka jatkuu Lapinlahdelle Väisälänmäen kulttuurimaisemiin.
Oppaana siellä on kotiseutuneuvos
|
|

