| Kirjaudu sisään | Tunnukset hukassa | Tilaa lehti | Jätä ilmoitus | Yhteystiedot |
|
|
|
Mandolinista tanssiorkestereihin
Raimo Jokisalmi julkaisee lauantaina Koljonvirran leirintäalueella Soita, pelimanni! 2- kirjan.
Kaksi vuotta sitten
- Kyseessä ei ole jatko-osa ensimmäiseen kirjaan. Tässä kirjassa käsitellään iisalmelaisia muusikoita, laulajia, soittajia sekä pelimanneja. Esitetty musiikki häviää taivaan tuuliin ja jää kuuntelijoiden mieliin vain muistikuvina. Kirjan tarkoituksena on tallentaa henkilökuvia musiikin tekijöistä. Ettei ihan kaikki häipyisi taivaan tuuliin, summaa Jokisalmi.
Iisalmi ja Kiuruvesi ovat naapurikaupunkeja, joilla on paljon yhteistä myös kevyen musiikin alueella.
- Kun Soita, pelimanni! -kirja ilmestyi, niin minulle sanottiin, että kyllä Iisalmikin oman musiikkihistoriansa ansaitsisi. Olin samaa mieltä, sillä olenhan aiemmin asunut Iisalmessa 26 vuoden ajan ja kaupunki tuntuu kotoiselta vieläkin, kertoo Jokisalmi.
Kirja ei pyri täydellisyyteen, vaan on jonkinlainen läpileikkaus eri vuosikymmenten musiikkivirtauksista Iisalmessa.
- Toki iisalmelaisessa musiikkielämässä on vaikuttanut lukuisa määrä tässä mainitsemattomia henkilöitä. Osa henkilöistä ei edes katsonut tarpeelliseksi olla mukana tässä hommassa. Osa on jäänyt pois minun tietämättömyyteni ansiosta.
Musiikki ja tanssi on kautta aikojen koettu sosiaalisen kanssakäymisen ja toiseen sukupuoleen tutustumisen yhtenä tärkeänä muotona.
- Soittajat ja pelimannit ovat aina olleet tarpeellinen ammattikunta. Tai, voiko puhua ammatista, sillä tanssisoittajat ovat Iisalmessa pääsääntöisesti olleet sivutoimisia. Varsinkaan entiseen aikaan soittamista ei pidetty juuri minkäänlaisena työnä, kertoo muusikkona ja kirjalijana toiminut Jokisalmi.
Tanssi-iltamia on järjestetty jo 1900-luvun alkupuolella. Tärkeimpiä järjestäjätahoja tuohon aikaan olivat muun muassa nuorisoseura, työväenyhdistys, maamiesseura ja urheiluseura.
- Suosituin kotisoitin, jolla soitettiin myös tansseja, oli 1900-luvun alkupuolelta mandoliini. Viulun ohella hanuri olivat parhaimpia soittimia, mutta ne olivat paljon kalliimpia kuin mandoliini.
Sotien jälkeen jälleenrakentava maa tarvitsi viihdettä. Sota-aikana Suomessa oli voimassa tanssikielto. Rauhan tultua tanssikielto purettiin asteittain. Tanssitoiminta käynnistyi varovasti, monesti järjestetyt tilaisuudet olivat ohjelmallisia iltamia, joissa oli lopuksi tunti tanssia.
- Tunnetuimpia tanssipaikkoja olivat heti sodan jälkeen rakennettu Lemmenlaakson lava, Ahjola, Koukunjoen ja Laidinmäen työväentalot sekä Runnin Otramäki. Vuonna 1958 Iisalmen Visa rakensi Kyllikinniemen lavan, jonka nimi muuttui seuraavana vuonna Kyllikinrannaksi.
Haitarimusiikki säilyi sota-ajoista lähtien suosittuna.
-
Jokisalmi nostaa esille vielä elossa olevia soittajia
- Samoihin aikoihin tango-musiikki nosti suosiotaan. Orkestereiden peruskokoonpanossa nähtiin hanureita, kitara, basso ja rummut. Suurimmilla orkestereilla oli lisäksi viulu ja puhaltimia.
1990-luvun alussa karaoke alkoi tulla Iisalmeen. Ravintola Kuohussa pidettiin ensimmäiset karaoket. Paikalliset lavat eivät myöskään riittäneet monelle tulevalle koko kansan kuuluisuudelle.
- Kirjan teko on ollut melkoista palapeliä ja salapoliisityötä. Mielekästä ja tärkeää työtä on ollut tämä iisalmelaisen musiikkiperinteen tallentaminen, Jokisalmi hymyilee.
|
|
|
Konekiväärillä ja hanurilla, Elmer Saastamoisen sota. Omakustanne 2008 Outsiderin Kirja, Aarne Haapakosken elämäkerta. Apali 2007 Mauri Sariola - Aika velikultia (yhdessä Ritva Sarkolan kanssa) Myllylahti 2005 Jokijärven rannalta, Tuokiokuvia Päätalon Iijoki-sarjan vaiheilta Myllylahti 2005 Timo Kärkkäinen- Sahan patruuna ja upseeri Omakustanne 2003 |
