Leinosta tuli kirjaton

A A
8.10.2009 12:02
Kuva: Edico

Kainuun Eino Leino -seuran puheenjohtaja Esko Piippo on seuraavaksi paneutumassa Eino Leinon lapsuuden aikaan.

Pirjo Nenola

Luupuveden kylällä Kiuruvedellä lapsuutensa ja nuoruutensa viettänyt Esko Piippo on jo toisen kirjan verran paneutunut kansallisrunoilija Eino Leinon maailmaan. Torstaina julkistetaan Kajaanissa hänen teoksensa Kirjaton Eino Leino - tarinoita kodittomuuden ajasta (Edico, 2009).

Kirjassa Piippo keskittyy Leinon kymmenen viimeisen elinvuoden tapahtumiin. Leinon Löysäläisen laulu alkaa: "Maantietä matkaa/ kirjaton, karjaton mies." Yhteiskunnan ulkopuolelle ja ystäviensä tukemaksi elämänsä loppuvaiheessa ajautunut Leino oli kirjaton aivan konkreettisesti, koska hän oli lahjoittanut kirjastonsa teokset pois toisen avioliittonsa jälkeen.

Mutta miksi kajaanilaistunut Kiuruveden mies on innostunut juuri Leinosta?

- Kiinnostukseni on myöhäistä perua. Vahvemman sysäyksen sain, kun liityin Kainuun Eino Leino -seuraan 2000-luvun alussa.

Nyt Esko Piippo on kyseisen seuran puheenjohtaja ja siinä ominaisuudessa entistäkin kiinnostuneempi Leinosta.

- Viime vuonna ilmestyneessä ensimmäisessä Leino-kirjassani Tarinoita Eino Leinosta kävin läpi mielenkiintoisia juttuja Leinon eri elämänvaiheista, rakkaussuhteitakin. Silloin alkoi tuntua, että on tehtävä kirja myös Leinon elämän loppupuolesta, koska hänellä ei ollut kiinteä paikkaa - hän oli romanttinen runoilija, jolla ei ollut enää majapaikkaa, Piippo sanoo.

Kirjaton Eino Leino -teosta Piippo kirjoitti luokanopettajan työnsä ohessa. Nyt hän vuorotteluvapaan ja apurahojen turvin tutkii Leinon lapsuutta kolmatta kirjaa varten.

- Kudelma on kolmanteen Leino-kirjaan laajempi, koska minulla on nyt enemmän aikaa paneutua arkistolähteisiin, Turusta tutkimusmatkalta puhelimeen tavoitettu mies kertoo.

Lähdemateriaalia Esko Piipolla toki oli runsaasti myös nyt ilmestyvää kirjaa varten. Kirjallisuuden ja SKS:n arkistomateriaalin lisäksi oli käytettävissään mm. lehtiartikkeleita, joissa Leinoa oli muisteltu.

- Ihmiset muistavat eri tavalla ja eri asioita, Piippo kommentoi.

Kirjassa on mukana mm. kerrontaa Leinon kontakteista aikalaisiinsa, hänen elämästään matkustajakodeissa sekä hänen suhtautumisestaan sisällissotaan 1918.

Piippo toteaa kirjan esipuheessa, että Leinon ihmis- ja yhteiskuntanäkemys kumpusi muista arvoista kuin luokkanäkökulmasta.

Piippo sanoo, että teoksessa on ennen julkaisematonta Leinon tuotantoa sekä uutta tietoa Leinon viimeisten vuosien elämästä. Esimerkiksi sisällissodan 1918 ajalta ei ole julkaistu kaikkia Leinon aineistoja.

"Tulevasta itsenäisestä isänmaastaan elämänsä ajan kirjoittanut runoilija sai väistyä sivuun; kansalaissodan jälkeen merkittäviä teoksia ei palkittu ja runoteosten käsikirjoitukset kustantaja palautti," Piippo kirjoittaa.

Esko Piippo on toiminut Kajaanin Teppanan koulun rehtorina, Kajaanin opetuspäällikkönä ja on nykyisin peruskoulun opettaja. Kasvatusalan kirjoja hän on toimittanut kaksi: Kasvatuksen ihmiskäsitys (1992) ja yhdessä Reijo Laukkasen ja Alina Salosen kanssa Ehyesti elävä koulu, kohti kokonaisvaltaista oppimista (1990).

Piippo on julkaissut pakinoitaan kirjasessa Täällä Suomi - kuuleeko hallitus? (1995).