| Kirjaudu sisään | Tunnukset hukassa | Tilaa lehti | Jätä ilmoitus | Yhteystiedot |
|
|
|
Kirjastoverkko Rutakko käynnistyi modeemilla
Sonkajärven kirjastonjohtajan ja kansalaisopiston rehtorin vastuut ovat siirtyneet Matti Siika-aholta Eeva Keräselle.
Kaksi varsin samanhenkistä kirjastoammattilaista tyhjentää isoa laatikkoa asiakastiskille. Ylä-Savon kirjastoverkko Rutakon verkkolainapalvelu on jälleen toiminut ja kirjoja on kulkenut Sonkajärveltä alueen muihin kirjastoihin ja takaisin.
Kirjastonjohtaja ja kansalaisopiston rehtori
Siika-aho on ollut Sonkajärvellä vuodesta 1976 lähtien. Sonkajärven kirjasto on ollut ja on paikka, jossa käydään muualtakin lainaamassa. Ja sieltä tilataan paljon verkkolainoja.
Rutakko-verkossa lainaaminen on mahdollista kaikille yläsavolaisten kirjastojen asiakkaille. Kirjastokortti käy kaikissa verkon kirjastoissa ja kirjastojen aineistoja voi käydä selaamassa netissä.
Nyt, kun netti on itsestäänselvyys, voi olla vaikea hahmottaa, millaista oli 1980-luvun alussa, jolloin huippua oli, että tietoa saattoi siirtää tietokoneelta toiselle puhelinmodeemin välityksellä.
Matti Siika-aho oli niin kaukaa viisas, että kiinnostui asioista ja Sonkajärven kirjastoon tuli modeemi. Silloin kirjasto sijaitsi vielä ns. vanhassa kunnantalossa.
- Rutakko-verkko käynnistettiin siellä entisessä kirjastossa. Sonkajärvellä oli innokkaita ATK-harrastajia, ja (Iisalmen kaupungin nykyinen tietohallintojohtaja)
Hän sanoo, ettei kunnissa pidetty oikein tarpeellisena sitä, että kirjastoissa olisi tietotekniikkaa. Kuitenkin valtio ja lääninhallitus innostivat ottamaan sitä käyttöön.
Kunnallishallinto oli tuolloin talousarvion suhteen jäykkä ja hidas. Siika-aho kertoo, että Sonkajärven kirjastossa toimittiin toimivallan rajoissa. Modeemin käyttö pystyttiin toteuttamaan käyttömenoilla eli se ei ollut investointi.
- Aloimme tehdä Ylä-Savon kirjastojen yhteistä rekisteriä heti, kun Väänänen toi Sonkajärvelle modeemin, Siika-aho kertoo Rutakko-verkon ensihetkistä.
- Kun uskalsi tehdä, kun oli varma asiasta ja oli toimivalta, muutkin lähtivät mukaan. Ydinongelmana oli, että kun tieto siirtyi puhelinlankoja pitkin, se maksoi huomattavia summia. Kuitenkin vetovoima oli niin suuri, että alueen kirjastot halusivat olla mukana.
Lääninhallitus toimi Iisalmen kirjaston kautta. Siika-aho kertoo, että Iisalmen silloinen kirjastotoimenjohtaja
- Sonkajärvellä ei olisi ollut varaa omaan yhden kirjaston järjestelmään.
Myöhemmin Kuopion maakuntakirjasto järjesti maakuntakirjastokokouksen, jossa nuori mies kertoi, että on olemassa sellainen kuin Inter-Net.
- Kävin heti Väänäsen kimppuun, että internet pitää saada. Oli juhlaa, kun pääsi käymään New York Public Libraryn tietokannassa.
Tämäkin tapahtui vanhan kirjastotalon aikaan. Nykyinen kirjastotalotalo vihittiin alkuvuonna 1994.
Talo on toinen keskeinen asia Matti Siika-ahon uralla. Siinä jokainen nippeli on sillä paikalla, kuin hän halusikin.
- Painoarvo on siinä, että tämä on kokonaisuus. Ei ole erikseen kirjastoa, kansalaisopistoa ja kulttuuritoimea, vaan on vapaa sivistystoimi.
- Kirjastonhoitajalla on hyvä elämä, Matti Siika-aho kuittaa menneet.
Nyt on aikaa aloittaa taas uudelleen valokuvausharrastus, ehkäpä mustavalkokuvien tekeminen.
|
|
