EmediateAd

Kirja, joka yllättää

A A
14.2.2010 5:09 Pirjo Nenola

Harmaa on Asko Sahlbergin uusimman romaanin He kansikuvan väri ja jollakin tavalla harmaa on myös kirjan tunnelma. Se ei kuitenkaan ole mikään huono asia.

Eletään aikoja 200 vuotta sitten, jolloin Suomi oli siirtymässä Ruotsilta Venäjälle ja jolloin veljekset saattoivat joutua rintamalla vastakkaisille puolille. Harmaaksi Sahlberg on kirjansa tunnelman luonut ilmeisestikin siksi, että hän on halunnut korostaa, millainen tilanne on, kun ilmassa on salailua ja puhumattomia asioita.

Hänen henkilönsä oivaltavat kanssaihmisistään tärkeitä asioita, mutta juuri tietyllä hetkellä lausumatta jäänyt mielipide, tekemättä jäänyt teko tai täyttämättä jäänyt lupaus muuttaa tapahtumien kulkua niin, että seurauksena on tragedia.

Kirjassa on useita teemoja. Yksi niistä on halu. Sahlberg kieputtaa lukijaa erilaisten halujen ja niiden täyttymisten tai täyttämättä jäämisten ympärillä. Onnettomuuskin voi täyttää toiveajatuksen asiantilan muuttumisesta.

Kummallisinta on, että kirjan loppu on tavallaan hyvin valoisa, vaikka se on myös synkeä. Tietyllä tavalla oikeus tapahtuu, paha saa palkkansa ja alas painetut ja petetyt kostonsa, mutta samalla pahakin saa uuden mahdollisuuden.

Lukija joutuu miettimään, kuka on sankari ja kuka konna, kuka on hyvä ja kuka paha. Sahlberg pakottaa näkemään asiat uusista näkökulmista.

Sahlbergin kieli on hengittävää ja ilmaisuvoimaista. He jää kiehtovasti askarruttamaan mieltä.

Kirja on pakko lukea ainakin toiseen kertaan uudelleen. Sivuja kirjassa on 120, mutta asiaa paljon.