EmediateAd

Kiertävä Paikkateatteri ottaa yleisönsä

13.7.2010 12:02 elisa nuutinen

Vuosi sitten perustettu Paikkateatteri on mainio ryhmä. Nuoret teatterialan osaajat valloittivat Keiteleellä Hietalan kesäteatterissa sekä lapset että aikuiset Eläintarina-esityksellään. Tarina pohjautuu vanhoihin eläinsatuihin. Musiikkipitoisen puolitoistatuntisen dramaturgiasta ja ohjauksesta vastaa Lasse Forsgren, joka on kirjoittanut myös laulujen sanat. Mika Lahtinen on säveltänyt ja harjoittanut helposti korvaan tarttuvat laulut.

Viisihenkinen Pohjois-Savoa kiertävä teatteriseurue aloittaa loistavalla lämmittelyllä, jonka jälkeen jokainen henkilökohtaisesti voi kokea olevansa tervetullut. Myös roolihenkilöiden esittely menee nappiin. Näyttelijät muuntautuvat rooleihinsa niin, että teatterin tekemisen ydin paljastuu eikä pienempienkään tarvitse pelätä. Niin Maisa Pirisestä tulee Kaisa Kuukkeli, Jukka-Pekka Kiurusta Karhu, Kerttu-Liisa Pirisestä Susi, Nunu Ahtiaisesta Jänis ja Lasse Forsgrenista Kettu.

Esitys nojaa vahvasti teatterin ydinosaamiseen, näyttelijäntyöhön. Hahmot syntyvät ennen muuta kehon liikkeestä, mimiikasta ja äänen käytöstä, toki tyylikäs viitteellinen puvustus antaa myös osviittaa olevaisen luonteesta. Teknisiä laitteita ei tässä esityksessä tarvita, sen sijaan käytetään erilaisia kerronnan ja näyttelemisen tekniikoita, joilla on valtava imu. Teatteri on leikkiä ja sitä leikkiä on hauska katsoa.

Musiikki on pääosin ihmisäänen ja rytmisoitinten varassa, akustista kitaraa käytetään sopivan niukasti. Kotikutoisen rummun rytmi vie välillä shamanistisiinkin tunnelmiin, samoin hauskasti toteutetun akan ja ukon savolaisesti soiva kalakukontekotarina. Näytelmän sisällä nimittäin eläimet äityvät näyttelemään ihmisiä. Siihen he saavat innoituksen metsään saapuneelta luonto-ohjelman tekijältä, joka toivoo pääsevänsä kuvaamaan petoeläinten eloonjäämistaistelua, mutta saakin eläimiltä yksituumaisen vastauksen:

- Tässä porukassa ei syödä toista.

Vanhoja tuttuja tarinoita sujuvasti sisäänsä syönyt käsikirjoitus pohtii ihmisen suhdetta luontoon ja luonnon suhdetta ihmiseen. Eläintarina ottaa selkeän kannan ajankohtaiseen aiheeseen, metsän eläinten ja ihmisten väliseen suhteeseen. Se osoittaa ihmisluonnon heikkouksia ja huomauttaa jonkin sortin pedon asuvan myös meissä ihmisissä. Tyylikkäästi, mässäilemättä, muistutetaan myös elämän kiertokulusta ja kuolemasta luonnollisena osana elämää.

Hauskan ja hyvin toteutetun esityksen suuri ansio onkin sen sisältämä sanoma, joka voi avautua eri-ikäisille eri tavoin. Hyvät näyttelijät, rytmisesti toimiva dramaturgia ja kontakti yleisöön pitävät huolen siitä, että mielenkiinto säilyy loppuun asti.

Eläintarina kiertää Pohjois-Savoa heinäkuun ajan. Viimeinen esitys on Iisalmessa 1.8.