| Kirjaudu sisään | Tunnukset hukassa | Tilaa lehti | Jätä ilmoitus | Yhteystiedot |
|
|
|
Kaupunkikuva on muuttunut paljon
Savonkadun näkymä kohti vesitorninmäkeä on nyt aivan erilainen kuin siihen aikaan, jolloin vesitornin paikalla oli Karvisen kirkko eli palotorni, joka samalla palveli putkana.
Pitkä rivi mustia neliskulmaisia takseja on rivissä Iisalmen kauppahallin edessä Kauppakadulla. Vieressä seisoo taksikuskeja komeat virkalakit päässään.
Suomi-Unkari seuran Ylä-Savon osasto on yhteistyössä Iisalmen Kameraseuran kanssa toteuttanut näyttelyn, jota katselemalla voi vertailla, miten paljon Iisalmen kaupunkikuva on muuttunut muutamien vuosikymmenten aikana. Näyttely on Iisalmen kulttuurikeskuksen näyttelytila Vennyssä tammikuun loppuun saakka.
Iisalmen kameraseuran jäsenet ovat kuvanneet tänä kesänä ja alkusyksystä Iisalmen keskustasta näkymiä, joista vastaava näkymä on löydetty Iisalmen Kameran arkistossa oleellista vanhoista kuvista.
Vanhat kuvat näyttelyyn valitsivat Suomi-Unkari seuran Ylä-Savon osaston puheenjohtaja
Jukka Virtanen kertoo, että osasto on näyttelyllä halunnut olla mukana juhlistamassa Iisalmen 120:tä vuotta. Ensi vuoden puolella sama näyttely lähtee Unkariin Iisalmen ystävyyskaupunki Béceliin.
Aikaperspektiivi näyttelyssä on noin sata vuotta. Kuvaparit paljastavat, että 1970-luvun alkuun saakka Iisalmi oli vielä puutalokaupunki rannikkokaupunkien tapaan, mutta sen jälkeen se muuttui kerrostalokaupungiksi.
Virtanen kertoo taustalla olevan Iisalmen ja Iisalmen maalaiskunnan kuntaliitoksen 1.1.1970 ja tuolloin vallalla olleen voimakkaan rakennemuutoksen. Iisalmen keskustaan tarvittiin paljon uusia asuntoja maalta kaupunkiin työn perässä muuttaville. Iisalmen silloinen kaupunginjohtaja
Asemakaava mahdollisti kolmikerroksisten talojen rakentamisen 1970-luvun alussa. Virtanen sanoo, ettei silloin tunnettu käsitettä suojelu.
- On myöhempien heränneiden keksintö, että tarvittaisiin sitä mennyttäkin. Onhan täällä joitakin jäljellä olevia vanhoja taloja, jotka on kunnostettu, Virtanen toteaa kuvapareja katseltaessa.
Kolmikerroksisiin taloihin ei rakennettu hissejä, koska hissit olivat kalliita. Kun taloihin nyttemmin rakennetaan korotuskerros, myös hissi on rakennettava. Haukiniemenkadun ja lyseon tienoille on nykyisin mahdollista rakentaa myös neli- ja viisikerroksisia taloja.
Kansallis-Osake-Pankin hieno vanha rakennus olisi ainakin ulkonäön perusteella kaivannut suojelemista. Nyt paikalla on tuiki tavallinen laatikkorakennus.
- Vanhin puutalokortteli Iisalmessa oli nykyisen kulttuurikeskuksen paikalla vielä noin 30 vuotta sitten, Virtanen sanoo.
Keskustan eteläpuoleisia alueita kuvista katsellessa huomaa, että puusto on nyt kasvanut omakotialueille, jotka rakennettiin sodan jälkeen pelloille.
Olvin historia näkyy kuvapareista; pienten hallien tilalle on tullut massiiviset rakennukset. Luuniemeltä on poistunut saha-alue. Virtanen kertoo, että yleiskaavaan ei saanut panna muuta kehitysmerkintää kuin teollisuusalue eli kaava oli vihamielinen sahalle.
- Kaavoilla on vaikutettu, mutta kuinka paljon on uskallettu niin tehdä, Virtanen pohtii.
Näyttelyä ovat tukeneet Iisalmen kaupunki ja Olvi-Säätiö.
|
|
