EmediateAd

Ilmiöt jäsentävät nyt maailmaa

A A
31.8.2010 12:02
Kuva: Pirjo Nenola

Tulevaisuudentutkija Anita Rubin sanoo, että elämysyhteiskunnassa sektoreiden sijasta asiat nähdään kokonaisuuksina.

Pirjo Nenola

Ydinvision lisäksi luovien alojen yläsavolaiset toimijat kehittelevät vielä tänään myös strategisia portaita sille, millainen Ylä-Savo on vuonna 2020. Iisalmessa on meneillään kaksipäiväinen Sarka-tulevaisuusverstas, jonka järjestävät Sarka - Luova Pohjois-Savo ja Ylä-Savon Kehitys Oy.

Tulevaisuuteen pureutuvia työryhmiä vetävä tulevaisuudentutkija Anita Rubin Turun yliopiston tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta toteaa, että olemme siirtyneet teollistuneesta yhteiskunnasta elämysyhteiskuntaan, jossa asiat ovat limittäin ja lomittain. Kun vielä teollistuneessa yhteiskunnassa ajateltiin, että vaikkapa kulttuuri on oma sektorinsa, elämysyhteiskunnassa asiat nähdään kokonaisuuksina ja myös kulttuuri nähdään kokonaisuuden osana.

Maailma ei enää jäsennetä elementtien vaan ilmiöiden kautta. Rubinin mukaan esimerkiksi koulussa voidaan rikkoa oppiainerajoja ja tukia jotakin ilmiötä kokonaisvaltaisesti. Ei siis opiskella matematiikkaa ja biologiaa, vaan mallinnetaan jotakin ilmiötä - vaikkapa janoa - matematiikan avulla ja kerrotaan siitä vieraiden kielten avulla.

Teollistuneessa yhteiskunnassa korostettiin järkeä. Rubin sanoo, että nyt tunne on yhtä tärkeä kuin järki, eivätkä ne ole toistensa vastakohtia.

Aiemmin yhteiskuntaa viime kädessä määrittävänä tekijänä nähtiin Rubinin mukaan raha. Elämysyhteiskunnassa määrittävänä tekijänä ovat vaikkapa kulttuuri ja sosiaalinen hyvinvointi. Lähdetään siis siitä, että niiden toteuttamiseen löydetään rahat eikä toteamuksesta, ettei voida toteuttaa, koska raha ei riitä.

Yhteisöllisen eli sosiaalisen median mahdollisuuksista Anita Rubin on hirveän innostunut. Hän kertoo muuttaneensa kaksi vuotta sitten maalle Dragsfjärdiin etätyötä tekemään. Hänelle on ollut tärkeää, että hän on voinut olla yhteydessä muihin facebookin ja muun yhteisöllisen median välityksellä.

Rubin toteaa, että yhteisöllisessä mediassa tapahtuu asioita, joita perinteisessä mediassa ei näy kuin ehkä pienenä uutisena. Rubin nostaa verkkoyhteisöllisyydestä esimerkeiksi Porkkanamafian ja Demoksen.

- Yhteiskunta muuttuu ällistyttävän nopeasti, Rubin sanoo.

Kaikki eivät halua tai osaa käyttää yhteisöllistä mediaa. Tipahtavatko he tavallaan yhteiskunnan ulkopuolelle?

- On ihmisen oma valinta, tipahtaako hän ulkopuolelle. On lupa ja oikeus olla osallistumatta, Rubin sanoo.

Rubin kertoo Mikkelissä Otavan Opiston ilmiö-opiskeluun liittyneestä kaupunkiroolipelistä, jota kymppiluokkalaiset ja maahanmuuttajat pelasivat. Yksi nuorten ryhmistä meni Mikkelin kirjastoon ja huomasi siellä paljon ikäihmisiä ja toisaalta paljon erilaisia laitteita, joita ikäihmiset eivät osanneet hyödyntää.

Nuorten ryhmä ilmoitti, että se tulee tiettynä päivänä näyttämään, miten esimerkiksi googlataan. Paikalle tuli todella suuri joukko ikäihmisiä, jolloin nuorten ryhmä hälytti paikalle muita ryhmiä ja lopulta suuri joukko ikäihmisiä ja nuoria kohtasi toisensa.

- Kaikki tapahtui spontaanisti, Rubin sanoo.