EmediateAd

Hiekkahaudan hyppyrimäki houkutti Kankaan pikkupoikia

A A
19.2.2012 11:00
Kuva: Pirjo Nenola

Kuvan keskellä olevassa ateljeetalossa on nykyisin kuvanveistäjä Anu Matilaisen ateljee ja näyttelytila. Oikealla on Ylä-Savo-Talo, joka oli alun perin kaupungintalo.

Pirjo Nenola

Iisalmen maalaiskuntaan ennen vuonna 1970 tapahtunutta kuntaliitosta kuulunut Kankaan alue on koettu omana kylänään. Itsekin Kankaalla syntynyt ja kasvanut Marja Hartikainen ryhtyi kuvanveistäjä Anu Matilaisen innoittamana keräämään muistoja Kankaalla asuneilta.

- Muutamien kanssa olemme jo kokoontuneet, mutta tarkoitus on, että jatkamme isomman joukon kanssa kokoontumisia ja keräämme muistoja talteen, Hartikainen kertoo.

Hän on yhdyshenkilö, joka ottaa vastaan Kankaaseen liittyviä muistoja ja valokuvia siellä eri vuosikymmenillä asuneilta.

Marja Hartikainen ei sulje pois mahdollisuutta, että Kankaan kylästä ryhdyttäisiin tekemään omaa historiateosta. Suurin osa maaseudun kylistä on jo tuottanut omat kylähistorianteoksensa, mutta ainakaan laajoja kaupunginosahistorioita ei vielä tiettävästi ole.

Anu Matilaisen Ateljeetalon näyttelyyn, joka kertoo Kankaasta ja vanhasta Iisalmesta Matilaisen taiteilijasuvun teosten kautta, voi tutustua joka torstai kello 16-20. Matilainen kertoo esittelevänsä näyttelyä myös muina aikoina, kunhan ajasta sovitaan puhelimitse.

- Asuin nykyisessä Ateljeetalossa vuosina 1958-1963. Se oli silloisen Iisalmen maalaiskunnan kunnanjohtajan eli myöhemmän Iisalmen kaupunginjohtajan Matti Saastamoisen virka-asunto, kertoo Matti Saastamoisen poika, hallinto-oikeustuomari Kirmo Saastamoinen.

- Kunnantalona oli silloin nytkin sen vieressä olevan kaksikerroksinen puutalo. Siellä asuessani alettiin viereen rakentaa uutta kaupungintaloa, joka nyt kulkee Ylä-Savo-Talon nimellä. Kun se oli rakentamisvaiheessa, minun pikkupoikana oli hauska tutkiskella taloa kulkemalla eri huoneissa.

Saastamoinen muistelee, että lapsena heillä oli tapana käydä luistelemassa Hiekkahaudan jääkiekkokaukalossa. Samalla paikalla kaukalo on vieläkin.

- Hiekkahaudan rinnettä pitkin tietysti laskettiin pulkalla. Hiekkahaudan reunalla oli vielä silloin puinen hyppyrimäki, josta minun teki kovasti mieli hypätä.

Saastamoinen kertoo, että koska häntä pelotti, että muut näkisivät hänen kaatuvan, hän meni sinne yksin yhtenä iltana.

- Mietin ylätasanteella, uskallanko laskea, mutta sitten lähdin laskemaan alas. Myönnän, että tulin tasajalkaa alas ja ehkä kädet koskettivat maata. Mutta pystyssä pysyin.

- Kotini seinällä täällä Kuopiossa on Erkki Matilaisen vuonna 1963 maalaama taulu, joka on maalattu jostain Koljonvirrantien ja Kankaankadun risteyksen kohdalta. Kuvassa on vanha puinen kunnantalo ja sen edessä pääkohteena valtava, varmaan halkaisijaltaan yli kolmimetrinen todella komea mänty. Männyssä pikkupoikana kiipeilin.

- Minulla on kotini seinällä myös Kalle Matilaisen maalaus vuodelta 1960. Siihen on maalattu Pikku-Iin rannalla oleva kesämökkimme, Saastamoinen kertoo.