| Kirjaudu sisään | Tunnukset hukassa | Tilaa lehti | Jätä ilmoitus | Yhteystiedot |
|
Tiistai 7.2.2012 |
|
Sitkeitä myyttejä kehostamme
Albert Einsteinin (kuva) kerrotaan sanoneen ihmisen käyttävän aivoistaan vain kymmenettä osaa, mutta tätä väittämää ei ole todistettu.
kuulleet tosiksi sanottuja uskomuksia elimistömme toiminnoista.
Niinpä väitetään, että menetämme eniten lämpöä päämme kautta. BBC lähetti taannoin ohjelman, jossa koeihmiset pantiin hiippailemaan pakkasessa.Toinen oli avopäin, toisella oli joulupukin myssy.
Kun ruumiinlämmöt jonkin ajan kuluttua mitattiin, reportteri totesi onnellisena, että eroa ei ole. Tämä ei kuitenkaan tietysti todista mitään. Vähemmissä vaatteissa ollut joutuu vain käyttämään enemmän energiaa pitääkseen myös sisälämpönsä tasaisena. Eipä siis kannata vielä karvahatusta luopua.
Karvoituksestamme uskotaan niinikään kaikenmoista. Jotkin sanovat, että karvojen poisto partakoneella saa ne kasvamaan takaisin nopeammin ja tummempina. Kuitenkin jo vuonna 1928 osoitettiin kokeissa,että tämä kaikki on satua.
Joissakin romaaneissa väitetään kynsien ja tukan jatkavan kasvamista kuoleman jälkeen. Länsirintamalta ei mitään uutta-teoksessa kerrotaan vainajasta, jonka kynnet olisivat tilapäisen hautaamisen jälkeen kasvaneet korkkiruuvimaisesti.
Tämäkin on pelkkää puppua. Karvojen ja kynsien kasvua säätelevien hormonien tuotto loppuu heti kuollessa. Uskomuksen taustana voi olla vainajan ihon kuivuminen, jolloin mainitut koristeemme tulevat paremmin esiin.
Sanotaan, että hämärässä lukeminen tuottaa likinäköisyyttä. Monien asiantuntijoiden mukaan väite ei pidä paikkaansa. Tosin koulutus näyttää lisäävän tätä vaivaa. Esimerkiksi 1980-luvulla suomalaisissa 14- ja 15-vuotiaissa likinäköisyyttä oli miltei kaksi kertaa niin paljon kuin 50 vuotta varhemmin. Sama suuntaus on näkynyt jopa nuorissa eskimoissa heidän terveistä vanhemmistaan huolimatta.Ilmiön mekanismia ei kuitenkaan tunneta.
Yleisesti uskotaan, että nestetasapainon säilyttämiseksi olisi raskaassa ponnistuksessa juotava kovasti. Siinä piilee kuitenkin vaara:veren natriumpitoisuus laimenee liikaa. Seurauksena voi olla hermostohäiriöitä, oksentelua, sekavuutta - jopa kuolema. Myös monet niinsanotut urheilujuomat sisältävät liian vähän suolaa, natriumkloridia. Mitalitoiveesi nousevat, jos hörpit vain niukasti janoosi. Erityisessä vaarassa ovat tottumattomat harrastelijamaratoonarit, jotka juovat runsaasti.
Nukuttaako kalkkunan syöminen? Tässä tipussa tosin on uneliaisuutta lisäävää tryptofaania, mutta niin on monessa muussakin ruoassa. Tukeva ateria nukuttaa aina, koska veri kertyy ruoansulatusjärjestelmään, ja aivot saavat tuolloin vähemmän happea.
Aivoista on muuten yli sata vuotta esitetty, että käytämme niistä vain kymmenettä osaa.
Pitkään on myös uskottu, että aivosolut eivät uusiudu. Kuitenkin on huomattu ensin rotilla, sitten ihmisilläkin, että niitä voi tulla lisää edesmenneiden tilalle.
|
|

