| Kirjaudu sisään | Tunnukset hukassa | Tilaa lehti | Jätä ilmoitus | Yhteystiedot |
|
|
|
Pienellä vaivalla naimisiin
Tunnelma oli rento, mutta vähän kuitenkin jänskätti, Arto ja Anne Haaksluoto kertovat savusaunansa terassilla tapahtuneesta vihkimisestä. Vihkijänä oli pastori Riitta Auvinen.
vaatekaapista, vihkiminen oman savusaunan terassilla työpäivän jälkeen, paikalla vain pari ystävää ja lapset, seuraavana päivänä häämatkalle New Yorkiin.
Miltä kuulostaa? Helpolta ja yksinkertaiselta, silti merkitykselliseltä.
- Voin suositella muillekin, sanoo karkauspäivänä kosittu sulhanen
- Se oli sellainen meille luonteva tapa,
Savusauna on heille tärkeä paikka, siksi siihen päädyttiin vihkimispaikkaa valittaessa.
Yhteistä taivalta heillä on takana vuodesta 2006. Kummallekin liitto on toinen. Annella on oma kukkakauppa ja Arto toimii Ponssella IT-päällikkönä.
Vihkijänä oli tuttu pappi
Häämusiikkina kuunneltiin sisälle palattua Anna Puun Linnuton puu.
Häämatka alkoi heti seuraavana päivänä, ja 11 päivää New Yorkissa oli mahtava kokemus.
Toissa vuonna karkauspäivän aikaan Annen kukkakaupassa laskettiin leikkiä kosinnoista ja hamekankaista. Anne sanoi silloin, että hän ainakin kosii, ja sen hän teki.
Paavolla oli 11-vuotissynttärit, ja talossa oli huisketta.
- Sinä voivottelit tuolla sängyssä, että eipä oo kukaan kosinut, Anne muistelee.
- Minä olin makarissa rauhassa kattomassa telkkaria, ja sinä tulit kuohuviinipullon kanssa ja kysyit, mennäänkö naimisiin. Minä sanoin siihen varmaan, että ilman muuta, kulta, Arto täydentää.
- Sitten poksautettiin kuohuviinipullo. Pitihän siihen vastata myöntävästi; ei olisi muuten saanut kuoharia, Anne kiusoittelee.
Kosinta ei Arton mukaan varsinaisesti yllättänyt häntä, koska naimisiinmeno oli heille joka tapauksessa itsestään selvyys.
- Onhan se vähän hassua, että kukkakauppiaalla ei ole kukkakimppua omissa häissään, hän sanoo huvittuneena.
Häistä on hänen mielestään tullut nykyään ehkä vähän liiankin suureelliset. Toisaalta häät työllistävät monia yrittäjiä, häntä itseäänkin.
- Monille nuorille se on tärkeää, että on suuret häät ja paljon vieraita. Meille tämä oli hyvä tapa.
Kukaan ei pannut pahakseen sitä, että ei päässyt häihin. Kummankin äiti ilostui uutisesta niin kuin äideillä on tapana.
- Kaverit kyllä sanoivat, että ette pääse näin vähällä vaan heille on pidettävä juhlat, he kertovat.
w
Häissä olleet ystävätkään eivät tienneet asiasta etukäteen, vaan luulivat tulevansa Annen 40-vuotissynttärikahville.
- Kerrottiin, että tässä on tällainen pieni muutos, että onkin vihkiminen. Olihan se heille yllätys.
Niinpä
Annen pojat Paavo,
Perinteistä häärekvisiittaa oli sinisen sukkanauhan verran. Sen Arto oli kopannut kiinni ystävien häissä.
- Taklaamalla parikymppisen sulhaspojan, hän nauraa innokkuuttaan.
Nyt kiinniottajia ei ollut kuin muutama ja heistäkin suurin osa jo keskenään naimisissa.
- Enpä minä sitä muille voinut heittää kuin Tuijalle.
Saa nähdä, jatkuuko hääketju.
|
|
