EmediateAd

Outolintu aiheuttaa häslingin

A A
1.4.2010 6:11
Kuva: Helena Rönkä

Kun talvipukuinen virtavästäräkki pistäytyi Konnuksella 4.4.2008, toimitin tuoreet luonnokset ja muistiinpanot sekä netistä löytyvät AHK-kaavakkeet Pohjois-Savon lintuyhdistys Kuikan alueharvinaisuuskomitealle.

"Harrastan luontoa ja varsinkin lintuja. Aina kun kohdalleni osuu jokin harvinainen outolintu, alan häslätä ja panikoida: kamera, kiikarit, kaukoputki… Vai olisiko parempi vain katsoa ja painaa mieleen minkä ehtii?"

Kannattaa ensialuksi vetää henkeä oikein syvään! Näin ehtii rauhoittua ja alitajuntaan rekisteröityy jo monta väläystä kohteen yleisolemuksesta, tuntomerkeistä, käyttäytymisestä ja äänistä.

Seuraava veto riippuu harrastusaktiivisuudesta. Jos kokemusta itsenäisestä lajitunnistuksesta on niukasti, mutta kamera mukana, kannattaa heti yrittää kuvan ottoa. Kehnokin otos on usein vakuuttavampi todiste kuin tuhat hätäpäistä sanaa. Kohdetta ei kuitenkaan saa häiritä, kuten karkottaa petolintua saaliilta, ahdistaa lintua nurkkaan, karkottaa emoa pesältään tai erottaa poikasia emostaan.

Jos lajitunnistuksesta on aiempaa kokemusta, kannattaa ennen kuvan ottoa järjestelmällisesti tarkastella ja painaa mieleen yksityiskohtia - koko, muoto, nokan, pyrstön ja siipien pituudet, värimerkit, asennot, liikkeet, äänet - ja käyttää apuna kiikareita. Kohde on nopeampi paikallistaa kiikareilla kuin kaukoputkella, ellei se ole hyvin etäällä.

Harvinaisuuksien tai poikkeuksellisen aikaisten ja myöhäisten havaintojen dokumentointi tieteelliseksi aineistoksi edellyttää kyllin selkeän valokuvan saamista tai alkuperäisten muistiinpanojen ja erityisen AHK-kaavakkeen täyttämistä harvinaisuuksien hyväksymisestä vastaavalle komitealle. Yhteystietoja ja ohjeita saa lintuyhdistyksiltä ja netistä Birdlife-sivuilta.

Omat havainnot tulee luonnostella paperille maastossa tai heti maastosta palattua, ennen opaskirjojen selailua. Kirjatietoja saa käyttää tukena raporttia laatiessa, mutta pitää tarkoin välttää kirjaamasta sellaisia yksityiskohtia, joita ei itse ehtinyt nähdä tai huomioida.

Havainto voi olla sinänsä oikea, mutta tilanne liian nopea riittävän vakuuden saamiseksi. Näin käy joskus jokaiselle. Outolinnut on parasta taltioida muistojen joukkoon ja ryhtyä mieli valppaana odottamaan, mitä kutkuttavaa seuraavan mutkan takaa ilmestyy.

Ajankohtaisia luontokysymyksiä ja -vinkkejä voit lähettää osoitteeseen: helena.ronka@gmail.com tai Helena Rönkä, Museotie 43, 79100 Leppävirta.