EmediateAd

Meijerimiehen iso muutos

28.3.2010 12:01
Kuva: ANNI NIEMINEN

Pentti Vartiaisen navetan ovessa on vielä Promilkin pisarakyltti, mutta tilalta löytyvät myös meijeritaipaleen muut merkit. Kiuruveden Osuusmeijerin KOMin vihreässä plakaatissa on nostalgiaa, ja tätä päivää on Osuuskunta ItäMaito.

Kuva: Anni Nieminen

//hiehojaruokkimassa tai lakaisee// Hiehojen kasvatus on meidän tapauksessamme tilojen yhteistyötä parhaimmillaan, Pentti Vartiainen miettii.

Kuva: ANNI NIEMINEN

//lypsimet// Lypsimet jäävät nyt virattomiksi.

Kuva: ANNI NIEMINEN

Työ Myllyniemen tilalla jatkuu, vaikka maitoauton ei enää tarvitsekaan kurvata pihaan.

Kuva: ANNI NIEMINEN

//valiopaimen// Valion paimenpoika torvineen on nyt olohuoneen hyllyssä muistona luottamustoimista.

Kuva: ANNI NIEMINEN

//kitara ja pokaalit// Musiikki ja urheilu saavat nyt enemmän aikaa.

Kuva: ANNI NIEMINEN

Anni Nieminen

puoli neljää iltapäivällä. Olisi iltalypsyn aika, mutta Kiuruveden Tihilän Myllyniemen isäntä Pentti Vartiainen istuu vielä rauhassa kahvilla.

Tilalla on takana iso muutos, sillä lypsylehmät talutettiin kuljetuskärryn kyytiin viime viikolla.

- Tuntuu tietenkin haikealta, mutta toisaalta lehmiä ei ole hirveä ikävä. Tätä on mietitty jo viime kesästä asti.

Kiuruvedellä on nyt yksi lypsykarjatila vähemmän, mutta maidontuotantoa se ei vähennä. Myllyniemen 23 lehmästä lähes kaikki matkasivat muille tiloille.

- Yhtään myynti-ilmoitusta ei tarvinnut laittaa, eli eläimille on täällä kysyntää. Jalostustyötä on tehty jo sen verran pitkään, että kyllä niitä uskalsi sanoa ihan hyviksi lehmiksi.

Vartiaisilla tärkein syy maidontuotannosta luopumiseen oli terveys. Emäntä Pirkko Vartiaisen käsien kunto on sellainen, ettei lypsytyöstä hankalissa asennoissa olisi tullut enää mitään. Nyt hän odottelee leikkaukseen pääsyä.

Maataloudesta luopumiseen ei silti ole aikeita. Peltojen viljely jatkuu ennallaan, eivätkä lehmien parret ole kylmillään.

Navetasta kuuluu pari kysyvää mölähdystä, kun isäntä kolauttaa ulko-oven auki. Hiehot saavat ruokintapöytänsä puhtaaksi ja uutta säilörehua eteensä.

Parsissa on vielä tyhjiä paikkoja, mutta vähitellen nekin täyttyvät. Navettaan mahtuu kuutisenkymmentä lypsylehmän alkua, osa vasikkaikäisiä, osa pian poikivia hiehoja.

Vartiaiset kasvattavat hiehoja Johanna ja Esko Nuutisen tilalle, noin viidentoista kilometrin päähän Lapinsaloon. Nuutiset pystyivät hiehojen hoidon ulkoistuksen ansiosta lisäämään navettaansa toisen lypsyrobotin ja keskittymään oleelliseen eli maidontuotantoon.

- Tämä on tilojen yhteistyötä parhaimmillaan, Pentti Vartiainen tuumaa.

- Samalla saatiin monta vuotta lisäaikaa tilan tulevaisuuden miettimiselle. Se on selvää, että allergisuuden vuoksi meidän kolmesta lapsestamme kukaan ei voi jatkaa eläinten pitoa.

Vaikka oma navetta lehmistä tyhjenikin, luotto kaikenkokoisten tilojen voimaan on vakaa.

- Jos investoinnit ovat pieniä, parinkymmenen lehmän karjalla tulee hyvin toimeen. Toisaalta on erittäin hyvä, että mukana on isoja, laajenevia tiloja. Kun suuret ikäluokat ikääntyvät, luopuminen pienemmistä tiloista on luonnollista.

Myllyniemessä on tuotettu maitoa tonkkiin ja tankkiin jo kauan. Ensimmäiset lehmänsä Pentti Vartiainen lypsi vanhempiensa Vilho ja Maija Vartiaisen raivaamalla uudistilalla teini-ikäisenä.

Tilan jatkajaksi hän ryhtyi Pirkon kanssa vuonna 1975.

Vartiainen nousi pian myös monille tutuksi vaikuttajaksi. Kiuruveden Osuusmeijerin KOMin hallintoneuvostoon hänet valittiin vuonna 1988 ja sen puheenjohtajaksi 1992. Samalla alkoi luottamustoimi Promilkin edustajistossa.

Silloin elettiin kovin erilaista aikaa. Karjaa oli vielä kylillä joka toisessa talossa ja Kiuruveden meijerissä valmistettiin täydellä teholla leivänpäällyssuosikki Voimariinia.

Vuosikymmenen puolivälissä toimintojaan voimalla tehostanut Valio irtisanoi meijerin vuokrasopimuksen ja sammutteli Voimariinikoneet. Kiuruveden meijeri sulautui Promilkiin lopullisesti kesällä 2001.

Oman, liki satavuotiaan meijerin tyhjeneminen ei ollut maitopitäjässä helppo paikka, ja siitä kannettiin katkeruuttakin. Vartiainen sai olla ja joutui olemaan muutoksissa mukana kahdella paikalla, sillä hän istui kolme kautta myös Kiuruveden valtuustossa.

Vartiainen tiedetään rauhalliseksi mieheksi, joka vie asioita eteenpäin mieluiten keskustellen. Hän kuitenkin teki silloin selväksi, että vaihtoehtoja ei juuri ollut.

Fuusiolla haluttiin turvata varmaa tilityshintaa tuottajille, ja siinä onnistuttiin.

Osuuskunta ItäMaito on nyt taipaleensa alussa, eli Promilk, Kainuun Osuusmeijeri, Liperin Osuusmeijeri, Nurmeksen Osuusmeijeri ja Osuuskunta Idän Maito yhdistyivät vuoden alussa.

Vartiainen avaa huhtikuun 9. päivänä edustajiston pitkäaikaisimpana jäsenenä kokouksen, joka jää hänen viimeisekseen. Edellisenä päivänä hän istuu viimeistä kertaa myös Valion hallintoneuvoston kokouksessa Helsingissä.

- Voin jäädä hyvillä mielin pois, koska suuri unelma eli ItäMaito on toteutunut.

Suuri yhteinen hankintaosuuskunta vahvistaa Vartiaisen mielestä koko Itä-Suomen maaseutua ja luo uskoa tulevaisuuteen.

- Ylä-Savo voi vetää maidontuotannollaan muitakin kehittymisen tielle.

Omat suunnitelmat näyttävät nyt mukavasti uudenlaisilta. Hiehojen kasvatus vaatii omat työnsä, tarkkailunsa ja peltosesonkinsa, mutta ero entiseen on selvä. Luottamustoimien loppuminen väljentää sekin aikatauluja, ja samalla helpottuu myös emännän vastuu tilasta.

Vartiainen on tuttu näky lenkillä Tihilän raitilla, ja nyt liikkumiseen on entistä enemmän aikaa.

Valion paimenpoikapatsaan ja maitoalan kunniamerkkien kanssa samassa kaapissa seisoo pitkät rivit pokaaleja. Urheilu-uraan mahtuu estejuoksun sijoituksia SM-tasolta saakka.

- Kilpailemiseen ei ole enää sellaista janoa, mutta kyllä muutaman kerran vuodessa varmaan mennään numerolappu rinnassa.

Harrastuksiin kuuluu musiikki laulajaveljen eli Juha Vartiaisen kanssa, ja tärkeitä ovat myös metsästys ja kylätoiminta. Talkoiden vetovastuu kyläntalo Elotuvan remontissa vaatii osansa.

- Nyt voi olla talkoissa vaikka iltapäivälläkin. Kun ei ole niitä lypsyaikoja.

Pentti Vartiainen Syntynyt 26.1.1952 Kiuruvedellä.

Kansakoulu sekä maamieskoulu Peltosalmella.

Kotitilan jatkajaksi 1975.

Perheeseen kuuluvat vaimo Pirkko, kaksi aikuista tytärtä ja poika sekä kaksi lastenlasta.

Harrastuksina liikunta, musiikki ja metsästys.