| Kirjaudu sisään | Tunnukset hukassa | Tilaa lehti | Jätä ilmoitus | Yhteystiedot |
|
|
|
Lunta ei ole normaalia enemmän
Iisalmen Uimahallin katto sortui maaliskuun lopussa kymmenen vuotta sitten. Tuolloin palolaitos punnitsi katolla olleen lumen painon.
tullut taivaalta tänä talvena monen mielestä aivan liikaa, sitä ei ole silti normaalia enemmän, Pohjois-Savossakaan ei mitenkään erityisen runsaasti.
- Helsingissäkin sitä on vain puolet kaikkien aikojen ennätyksestä, hydrologi
Etelärannikolla lunta on nyt sen verran kuin talvisin keskimäärin, mutta esimerkiksi Kainuussa Korhosen mukaan "todella vähän".
Mielikuva runsaslumisesta talvesta syntyy, kun muutama edellistalvi on ollut vähäluminen. Lisäksi pakkaslumi ottaa runsaan tilan eli senteissä lunta voi olla paikoin paljonkin.
- Lumen vesiarvo ei ole kuitenkaan kovin suuri, Korhonen huomauttaa.
Pohjois-Savossa lumen vesiarvo oli viikon puolivälissä 15 prosenttia pienempi kuin yleensä. Tästä voi päätellä, että lumikuormakin oli tavallista pienempi.
Sään lauhtuessa lumi painuu kasaan, mutta vastoin yleistä käsitystä se ei tee lumesta yhtään raskaampaa.
- Tilavuus pienenee, mutta massa pysyy samana eli kokonaispaino ei kasva, Korhonen selvittää.
Suojasäällä tosin ilman kosteus on suurempi, mutta sillä ei ole Korhosen mukaan suurta merkitystä.
- Kosteus tiivistyy vedeksi, mutta käytännössä määrä on niin pieni, ettei se juurikaan lisää lumen painoa.
Tilanne muuttuu vasta, kun entisen päälle tulee uutta lunta tai alkaa sataa vettä. Vesisateella lumikuorma kasvaa niin, että yksi sademilli vastaa yhtä kiloa per neliö.
Toisaalta lumi alkaa sateen lämmössä myös sulaa ja lumikuorma sitä kautta kevetä. Eli jos ja kun vettä sataa pitempään, sää on ilmeisen lämmin ja kuorma pienenee.
- Nestemäistä vettä voi jäädä lumimassaan noin viisi prosenttia, Korhonen tietää.
Järkeenkäypä on myös selitys, miksi pakkaslumi sään lauhtuessa tiivistyy.
Puhutaan lumihiutaleista, kiteistä tai tähdistä, joissa on sakaroita.
Pakkaslumen leijaillessa vaikkapa tumman hansikkaan pinnalle sakarat erottaa melkein paljain silmin.
- Lauhalla säällä kiteiden rajapinnat alkavat sulaa ja kiteet pakkautua lähemmäs toisiaan, Korhonen havainnollistaa.
Kidemäinen lumi muuttuu siis raemaiseksi ja lumesta tulee tiheämpää. Tämä puolestaan selittää sen, miksi riittävän lauhalla säällä lumi tulee alas ryppäinä, märkinä läntteinä, joidenkin mielestä joskus jopa tiskirätteinä.
Kevään tulvista ei voi ennakoida nykyisten lumimäärien perusteella kovin suuria. Jos tulee vesisateita ja ne jatkuvat pitempään, tulvariski luonnollisesti kasvaa.
Tilastojen mukaan lumikuorma kasvaa yleensä maaliskuun lopulle saakka.
Korhonen viittaa ennusteisiin, joiden mukaan lumen vesiarvo kasvaa pääsiäiseen asti.
- Se on maksimikohta, mutta on muistettava myös syvyyden maksimi, hän sanoo. Lauha sää on ehtinyt siihen mennessä jo lunta kasata.
|
|
