| Kirjaudu sisään | Tunnukset hukassa | Tilaa lehti | Jätä ilmoitus | Yhteystiedot |
|
Tiistai 7.2.2012 |
|
Kieppi on metson turva
varmaankin jo kyllästynyt lumen kolaamiseen pihamaaltaan. Onneksi lumi on ollut pitkän pakkaskauden ansiosta suhteellisen kevyttä. Ainakin metso on mielissään.
Tämä talvi 2009-2010 on eronnut muutamista edeltäjistään juuri lumioloiltaan ja pitkästä pakkasjaksostaan. Keski-Suomessa asti on saatu nauttia kunnon talvesta.
Ilmaston keskimäärin lämmetessä on pelätty siitä koituvan hankaluuksia kanalinnuille. Näihin ongelmiin ovat perehtyneet riistantutkijat
Esimerkiksi teeri on paikoin aloittanut pesintänsä huomattavasti entistä aikaisemmin. Siinä piilee vaara, mikäli kesäkuu poikasten kuoriutuessa kuitenkin on kolea ja sateinen. Onneksi metsolla ei vastaavaa varhentumista vielä ole todettu.
Pöyheä ja ilmava pakkaslumi on kanalinnuille loistava apu. Siihen yöpymään sukeltanut metso säilyy tyytyväisenä, vaikka lämpötilaero ulkoilman ja ruumiin välillä olisi sata astetta.
Erityisen tärkeä se on puolisoaan paljon pienemmälle koppelolle, joka mahtuu hyödyntämään umpikieppiä aikaisemmin, jo 40-50 sentin pakkaslumessa. Koppelon kylmänsietokyky on koirasta heikompi. Meltauksen riistantutkimusasemalla ilman kieppisuojaa metsokukon perusaineenvaihdunta nousi vain 25 prosenttia 30 asteen pakkasessa. Niinpä se voi paastota jopa yhdeksän vuorokautta termoneutraaleissa oloissa, joissa sen lämmöntuotto on sama kuin kulutus.
Eteläisimmässä Suomessa monet viime talvet ovat olleet leutoja ja niin vähälumisia, että metsojen on ollut pakko yöpyä kuusten alaoksilla. Toisaalta lämpeneminen osittain korvaa kiepin puuttumisen.
Pahinta on oikullisesti vaihteleva talvisää. Välillä sataa vettä, sitten pakastaa. Seurauksena on kerroksittain kovettunut lumi,johon ei kannata sukeltaa yöpymään.
Kunnon umpikieppi suojaa myös pedoilta. Hiihtelin kerran ahman jälkiä rämeen laidassa. Äkkiä otus oli muuttanut suuntaa ja lähtenyt kulkemaan varovaisesti. Kun se oli päässyt kymmenisen metrin päähän odotetusta saaliistaan, hanki oli revähtänyt auki ja teeri karannut kiepistä. Ahman loppuhyökkäysyritys pehmeässä lumessa oli turha. Teeren oli täytynyt kuulla lumen rasahtelu kuoppaansa.
Lopuksi tutkijat korostavat nykyisen metsien pirstoutumisen merkitystä. Etenkin metsokukko viihtyy parhaiten vanhoissa, järeissä metsissä, joita on yhä vähemmän.
|
|

