EmediateAd

Iisalmen pappilassa asuivat isot rovastit

A A
28.3.2010 6:11 jarno hiltunen

oli 1800-luvun puolenvälin tietämillä varakas, niin varakas, että Iisalmen kirkkoherrat olivat "isoja rovasteja". Heidän tulonsa olivat Suomen suurimpia.

Pappilaan kuului Iisalmen kauppalan ja kaupungin historian kirjoittajan Tauno Räisäsen mukaan 51 numeroitua torppaa vuonna 1861. Pappilan mailla oli 54 torpparia perheineen. Heidän nurkissaan asui vielä 11 ruokakuntaa loisia.

Kaiken kaikkiaan torppia ja niiden kaltaisia oli 64 kappaletta. Alustalaisia Iisalmen pappilalla oli pitkälti yli 500 henkeä.

Korkea koulutus, asema ja "ruhtinaalliset tulot" näkyivät myös pappilan komeassa, säätyläiselle sopivassa sisustuksessa. Tässä ympäristössä saattoi muun muassa rovasti R.V. Frosterus ottaa vieraansa vastaan "ennen kokemattoman vieraanvaraisesti", kun hän toimi Iisalmen kirkkoherrana vuosina 1835-1851.

Paitsi kirkkoherran asunto, oli Iisalmen iso pappila 1800-luvulla myös huomattava kulttuurikeskus.

Tästä esimerkkinä Iisalmen pappilassa vieraili lukuisia arvohenkilöitä aina keisarista lähtien. P.J. Collanin toimiessa kirkkoherrana kävivät pappilassa keisari Aleksanteri I ja A.I. Arwidsson kumpikin elokuussa 1819.

Kymmenkunta vuotta aikaisemmin oli Aleksanteri liittänyt Suomen Venäjään. Hän oli ollut myös mukana kukistamassa Napoleonia. Arwidsson taas oli tunnettu suomalaisuusmies, joka joutui vaikeuksiin poliittisten mielipiteidensä takia.

Frosteruksen aikana Iisalmen pappilassa vierailivat muun muassa J.V. Snellman ja Elias Lönnrot. He kävivät useampaan otteeseen. Mitä poliittisiin ja kulttuurillisiin virtauksin tuli, eli pappilan väki ajan hermolla.

Rovasti Frosterus omisti ajatuksen myös kansan sivistykselle.

Hän alkoi pitää pappilan kahdessa pirtissä sunnuntaikoulua, joka tunnettiin poikakouluna tai Mobergin kouluna pääopettajana toimineen pastori K.J. Mobergin mukaan.

Koulusta tulikin niin suosittu, että oppilaita kertyi noin 100, eivätkä kaikki opinhaluiset edes mahtuneet mukaan.

Tauno Räisänen pitää tätä kansakoulun alkuvaiheena Iisalmessa, vaikka Mobergin koulu ei pitkäaikainen ollutkaan.

Kuopion hiippakunnan piispaksi ylenneen Frosteruksen seuraaja Iisalmen kirkkoherrana oli J.L. Lagus. Hän toimi virassaan aina kuolemaansa vuoteen 1881 asti. Myös Lagus oli huomattava persoona, ja hän vaikutti voimakkaasti Iisalmen kauppalan alkuvaiheisiin.

Lähde: Iisalmen kauppalan ja kaupungin historia 1860-1930.