| Kirjaudu sisään | Tunnukset hukassa | Tilaa lehti | Jätä ilmoitus | Yhteystiedot |
|
|
|
Hakeutuvatko liito-oravat Iisalmeen?
Nuori liituri ihmettelee aiheuttamaansa kohua.
Liito-oravakeskustelu käy edelleen ajoittain kuumana. Ääriesimerkkinä voisi mainita
Kirjoittaja kritisoi tutkijoidenkin esittämiä toisistaan poikkeavia Suomen liiturikannan koon arviointeja. Tähän on syytäkin, mutta toisaalta hän itse antaa tuulesta temmattuja lukuja "monimiljoonaisesta eläinpopulaatiostamme".
Mielestäni on turha yrittää arvioida koko Suomea koskevia lukumääriä: se on aina arvailua. Jos voitaisiin ulosteista DNA:n perusteella tunnistaa yksilöt (suolen seinämien soluja irtoaa niiden mukaan), väitteet olisivat jo varmemmalla pohjalla.
Pipanoista voidaan kuitenkin kartoittaa esiintymät etenkin keväällä ja alkukesällä. Myöhemmin eläinten siirryttyä norkkodieetistä lehtiravintoon pipanat katoavat nopeasti.
Kaivataan seurantaa eri puolilta Suomea vuosittain: hupenevatko vai ehkä runsastuvatko liito-oravamerkit vuodesta toiseen? Se on työlästä, mutta olen yrittänyt tehdä niin Ylä-Savossa. On tutkittu samoja pönttöjä ja isojen kuusten ja haapojen tyviä. Yleisöltäkin on tullut tietoja, joista kiitän.
Seuraavassa on tiivistelmä yksityiskohtaisemmasta yhteenvedosta vuodelta 2008. Varhempia tuloksia voi lukea Iisalmen Luontouutisista.
Pöntöt: - Ne tarkastettiin huhti-toukokuussa. Niitä oli varpuspöllölle 14 ja helmipöllölle 39. Liiturit pipanoivat molempien katolle, voivatpa joskus pesiäkin. Pöllöpönttöjä oli 53: Sonkajärvellä 28, Iisalmessa 12, Rautavaaralla 10, Lapinlahdella 2 ja Vieremällä yksi.
Kaikki olivat liito-oravillekin sopivilla paikoilla, mutta se oli käynyt vain kolmessa (3.8 prosenttia): Runnilla, Ilomäellä ja Keskimmäisellä, kaikki siis Iisalmessa.
Edelliseen kevääseen (2007) verraten liiturit olivat kadonneet kahdelta pöntöltä: Iisalmen Myllypurolta ja Vieremän Pärekoskelta. Pöllöt eivät niitä häirinneet, sillä myyrien aallonpohjavuoden vuoksi keväällä 2008 pesittiin vain yhdessä (1/53 = 1.9 prosenttia) pöllöpöntössä.
Pöllökotien lisäksi tarjolla oli 22 liiturimitoitettua pönttöä, jotka olivat edellisiä suosituimpia ilmeisesti sopivamman lentoaukon (50 mm) vuoksi:
Näin pöntöt jakaantuivat: Iisalmi 10 pönttöä (joista asuttuja 9 ja yhteensä 40,9 prosenttia kaikista alueen asutuista pöntöistä), Sonkajärvi: 8 (4 asuttua, 18,2 prosenttia kaikista), Lapinlahti: 2 (1 asuttu, 4,5 prosenttia kaikista), Vieremä: 1 (1 kpl, 4,5 prosenttia kaikista), Sotkamo 1 (0 kpl, 0 prosenttia kaikista) ja yhteensä: 22 (15 kpl, 68,2 prosenttia kaikista asutuista).
Sotkamon pönttö on mukana, koska se on aivan Ylä-Savon rajalla.
Hakeutuvatko liiturit siis Iisalmeen? Siellä oli enemmän näitä suositumpia pönttöjä, mutta samoja olisi ollut tarjolla muuallakin, yhteensä vähän enemmänkin (12 kpl). Tilastollisesti ero ei ole merkitsevä.
Muut havainnot: Pönttöjen lisäksi tutkittiin hakkuilta toistaiseksi säästyneitä vanhojen metsien sirpaleita sekä puistoja ja pihapiirejä isoine puineen välittämättä mahdollisista liiturille liian pienistä tiaispöntöistä.
Tällaisia pipanoituja paikkoja löytyi vuonna 2008 Iisalmesta 16/26 = 61.5 prosenttia vastaavan luvun ollessa siis muiden kuntien osalta 38.5 prosenttia. Tämäkään ero ei ole merkitsevä, mutta viittaa siihen, että asutummalla Iisalmen alueella on jäljellä eniten sopivia liituribiotooppeja.
Uhkana kaupungissa ovat kissat, koirat ja rantojen "maisemointi" eli isojen puiden hävitys. Taipaleessa eräs kulkukissa sieppasi liiturin pihapönttökuusen alta opittuaan väijymään sitä sen palatessa retkiltään läpsähtäen puun alarunkoon, jossa se sitten oli hetken paikoillaan.
Kuten oheisesta kartasta ilmenee, Iisalmen liiturit hakeutuvat etenkin rannoille. Kartan kymmenestä pisteestä ainakin kahdeksan olivat asuttuja myös 2007.
Hakkuissa etenkin lepikot tulisi jättää rauhaan. Liito-oravat syövät talvella niiden ja koivujen norkkoja.
Keväällä 2006 saatiin Iisalmessa METSO-ohjelmaan ostetuksi Runnin tiehaaran lähellä oleva 35 hehtaarin komea vanhan metsän alue. Isojen haapojen alla oli paljon liituripipania.
Vielä 2007 niitä löytyi, vuotta myöhemmin ei yhtään. Todennäköinen syy oli vierestä (ilmeisesti suunniteltujen tukkikasojen alustaksi) hakatun ison lepikon hävitys. Tosin eräissä muissa vastaavissa katoamistapauksissa syistä ei ole edes vihjeitäkään.
Kokonaisuutena Ylä-Savon liito-oravakanta näyttää olleen viime vuodet varsin vakaa ainakin edellämainittujen 75 pöntön kohdalla. Niistä on ollut asuttuja 26.7 prosenttia (2006), 25.3 prosenttia (2007) ja 24.0 prosenttia (2008). Ehkä on kuitenkin olemassa lievä laskusuuntaus, aika näyttää.
Alussamainittujen timostelijoiden vastapainoksi on paljon ihmisiä, joiden mielestä liito-orava on herttainen ja toivottu vieras vaikkapa pihapiirissä. Iisalmen kaupunki voisikin mainostaa itseään liiturialueena ja jättää tälle mahdollisimman paljon elintilaa, kuten suuria rantapuita.
|
|
