maanantai 26.2.2018
Nestori

Silloin ennen

 

Polkuja ja oikopolkujs

Se ihminen kulkee omia polkujaan sanotaan monesti ihmisestä ,joka on omituinen,tai omalaatuinen.Tekee omia juttujaan ja ajattelee erilailla.mutta niin meillä kaikilla on omat polkumme ,jotka joskus risteävät toisten polkujen kanssa.Toisinaan löytyy polulle kanssakulkija .Meennään ja jatketaan toisen kanssa eteenpäin,kunnes toinen uupuu ,tai lähtee kulkemaan omia polkujaan. Sitten on niitä polkuja joita on ja on ollut olemassa. Monet polut on kasvaneet umpeen ja hävinneet,kun maisema ja ympäristö muuttuu.

Ennenaikaan oli paljon oikopolkuja,kun haluttiin oikaista lyhintä reittiä. Lehmikarja teki omat polkunsa niiden ollessa metsälaitumilla,tullen aamuin illoin lypsyhakaan lypsettäväksi utareet täynnä maitoa.. näitäkin polkuja moni ihminen käytti hyväkseen oikaistakseen johonkin kohteeseen .

Kotimökiltä alkavia polkuja pitkin pääsi moneen suuntaan,joita kulkien oikaisi puolet matkasta toisin, jos olisi kulkenut tien kautta. Niitä polkuja kuljettiin kesät-talvet ja talvella,kun lunta oli paljon,silloin suksilla.

Yksipolku johti mäkelän maalaistaloon ,ensin kuusimetsän halki, polku oli kapea kuusipuun juuret risteili plolun yli ,ollen koholla johon voisi kompastua jos on varomaton ,tai on pimeää.Syyspimeällä taivas näkyi vain vaaleana kajona ei näe otsaan iskevää oli vanha sanonta ,kun on liian pimeää .Matka jatkuu pihatietä maantienvarteen iossa maitolaituri ja siinä postilaatikko johon meidänkin posti jaettiin. .Siitähän sitten jo kirkkokin näkyi ja kyläntaloja:

Toista polkua pitkin pääsi kylälle viellä nopeimmin ,sekin johti vanhaan kuusimetsän kautta peltoaukealle,jossa kasvoi heinää.Pellolla oli kaksijatkoinen mäkelän heinälato.kuusimetsä oli salaperäinen paikka,isoja kuusia, puitten alla oli päivälläkin hämärää.Siellä näki joskus ukkometson, joka ylväästi nosteli nokkaansa.Syksyisin sieltä löytyi paljon sieniä.Peltoaukion takana oli kirksvetinen lähde josta kulkija voi juoda janoonsa.Siitä polku johtatteli kulkijan taasen metsään ja sitten kylän yhteislaitumelle jossa jotkut kyläläiset pitivät kesäisin karjaansa.Sitten alkoi näkyä jo asutusta ja lokan mokki jossa oli monta poikaa ,jotka tunsin okei hyvin.Lähimmät kaverit kylänlaidalla.Sitten kirkonmäki .Hautausmaa ja kirkko.KIrkkoa vastapäätä rakennus jossa pidettiin joskus ruumiita ja sitten kylänraitti.

Kolmaspolku joka oli läheinen ja tuttu naapuriin rauhalaan jatkuen siitä kuuselaan.Kuuselassa asui eino jota moni sanoi korvenpojaksi.Paikka oli metsänkeskellä autotie valmistui vasta setsemänluvun alussa.Eino oli sanavalmis ja hyväntuulinen kaveri jolla oli sana hallussaan..Nyt minä lähden ketsemaaneen tai nyt lähden kolkatalle,kun lähti kotiinsapäin .Ostin kevytmaitoo,kun se on niin kevyttä kantaa.

Lassi rönkkö


  • Jätä kommentti

    Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *